Sielunmaisemia

Sielunmaisemia

14.4.2017

Pitkäperjantain kahvihetki lähteen äärellä

Pitkäperjantaiaamu valkeni aurinkoisena ja kauniin kuulaana. Pidempään on ajatuksissa ollut Hollolan Kiikunlähteellä käyminen. Tänään sitten päätimme extempore pakata eväskoriin kuksat ja kahvit ja suunnata katsastamaan kaunis lähde. 



Kiikunlähde on Suomen suurin lähdeallas. Pituutta altaassa on n. 400 metriä ja leveyttä enimmillään noin 100 metriä. Kiikunlähteen  erikoisuus on erityisen kirkas vesi, joka saa altaan hehkumaan upean turkoosina. Altaan pohjassa on 14 lähteensilmää, joista purkautuu vettä noin 7000 kuutiometriä vuorokaudessa. Altaan pohjoispäässä on pato, joka on nostanut lähdelammen pintaa muutaman metrin ja siten muodostanut riittävän putouksen ja tasaisen ympärivuotisen virtauksen padon vieressä sijainneelle myllylle ja sahalle. Vesi jatkaa matkaansa Kiikunojaa pitkin Vesijärveen Kirkonlahteen lähelle Hollolan kirkkoa. Lähteen silmässä veden lämpötila on noin 5 astetta, joten se ei jäädy talvella.

Jääkauden sulamisvaiheessa muodostui Salpausselän soraharjanne, mikä suodattaa sadevesistä Etelä-Suomen suurimman pohjavesialtaan. Nämä varastot purkautuvat lähteistä, joista yksi suurimmista on Kiikunlähde. Kaikkineen pohjavesiallas purkautuu suurina lähteinä kolmeen suuntaan, eli Kymijoen vesistöön, Kokemäenjoen vesistöön ja Suomenlahteen laskeviin pikkujokiin.

Lähteen ympäristö on pääosin yksityisaluetta. Lähteen rannalla oli muutama laituri. Muutama järvitaimen tai puronieriä uiskenteli lähellä rantaa. Kalantuntemus on tuossa kohtaa heikko, vaikka kalat selkeästi näkyivätkin. Yksityisalueet oli merkitty ison kyltein ja ympäröity piikkilanka-aidalla. Maanomistajia varmaankin on häirinnyt enenevä lähdettä ihailevien ihmisten virta. Kiikunlähdettä pääsee pääosin ihailemaan lähteen eteläpäästä, missä suurimmat lähteet pulppuavat. 



Ilman lämpötila on + 1 astetta ja melko kylmä viima puhalteli. Kahvi maistui jotenkin erityisen hyvältä luonnonhelmassa.



Puhtaasta ilmasta lienee kertoo naava kuusien oksilla. 

Terttuseljakin oli levinnyt lähteen äärelle ja pullisteli jo kauniita silmujaan. 


Jälleen totesin, että luonnon helmassa ja sen kauneuden äärellä sielu lepää ja mieli virkistyy!


❤︎ Rentouttavaa pääsiäisen aikaa sinulle ❤︎
-Anu-



19.3.2017

Nimi- ja syntymäpäivähuumaa

Viikonloppu on vierähtänyt mukavasti juhlasutinoiden merkeissä. Tänään on virallisesti kuopuksen nimipäivä ja Lillin 1-vuotissyntymäpäivä. Silloin kun kävimme hakemassa Lillin kotiin, niin iloksemme huomasimme, että hän on syntynyt samana päivänä, kun Josefinalla on nimipäivä.  Meillä on siis juhlittu koko viikonloppu näitä kaveruksia. Saatiin pitkästä aikaa kylään läheiset yhtä aikaa. 

Lauantaina ruokapöydän ääressä oli 16 henkeä. Helposti valmistuvat, laktoosittomat ja gluteenittomat ruoat syntyivät kohtuullisen pienellä vaivalla. Keittelin ison kattilallisen keltaista kanakeittoa Valion reseptillä. Keitossa oli mukava itämainen twisti kanelista, kurkumasta ja inkivääristä. Muutenkin nuo Valion reseptit on sikälikin mukavia, kun niissä on valikko, kuinka monelle halua ruoan valmistaa. 20 hengen keittotarpeet ja ohjeen sai vaivattomasti esille. Jälkiruoaksi teimme ison satsin mustikkarahkaa ja kahville näpertelin pupukakun tyttöjen kanssa. Kakku oli helppo tehdä kääretorttupohjista, joihin käytimme perunajauhoa. Vuorasin ison kupin kelmulla ja kuppiin ladoin kakkupohjat sekä täytteet ja annoin kakun vetäytyä yön yli jääkaapissa. Koristelut syntyivät näppärästi sopkerimassasta. Ruohikko kakun päälle syntyi valkosipulipuristimella. Isona apuna toimivat molemmat tyttäret. Yhdessä on mukava kokata ja leipoa. 


Sunnuntain kahvikemuille leivoin tällaisen kääretortun. Molemmat päivät meni siis puputeemalla. Raikas täyte syntyi Valion sitruunatuorejuustosta ja kermasta. Joukkoon sipaisin myös hieman vadelmahilloa. 

Lauantaina saimme ensimmäistä kertaa kylään siskoni tyttären ja hänen puolisonsa kerrassaan ihana pienen koira toy villakoiran, Violan. Viola tapasi eilen siis ensimmäistä kertaa Lillin, joka ei aluksi kovin suopeasti suhtautunut koirakaveriin. Taisi pelko vallata mielen. Jalkoja tömistellen Lilli loikki kaapin alle piiloon. Kovasti Viola oli halunnut tehdä tuttavuutta ja Lillin huoneen takana hän kävi moneen kertaan kuulostelemassa ja katselemassa, josko ovi aukeisi. Lopulta kaverukset nuuhkivat toisiaan ihmetellen. 


Illan vilakalla, kun vieraat olivat lähteneet, alkoi sitten Lillillä koko huushollin haistelu ja uusien tuoksujen ihmettely. Moneen kertaan piti kiertää huusholli ja merkata oma reviiri uudelleen. 


Juhlien jälkeen huomenna koittaa jälleen arki. Auringonpaistettakin on lupailtu nousuviikolle.

Ihanaa alkavaa viikkoa sinulle!

-Anu-