Sielunmaisemia

Sielunmaisemia

30.11.2014

Marraskuun viimeinen ja aurinkoenergiaa

Aurinko näyttäytyi :)

Voi miten onnelliseksi sitä tuleekaan, kun armas aurinko näyttäytyy, vaikkakin vain hetken. Eilen satanut lumikaan ei ollutkaan sulanut - ihanaa :) 
Tästä on jo kolmatta viikkoa aikaa, kun aurinko viimeksi täälläpäin pilkahteli.
Aamulla uni maittoi hieman normaalia pidempään ja verkkaisen aamun jälkeen suuntasimme puunhakureissulle maalle. Takassa on pidetty tulia sen verran tiiviiseen tahtiin, että klapien täydennystä oli haettava ja tänään oli siihen sopiva hetki. 
Kiertelin maalla tilukset ja katselin, etteivät jänikset ole kovasti vielä tuhojaan tehneet. Myyrät sen sijaan ovat jo ahkeroineen kolojensa kanssa. Sen verran leuto syksy on ollut, että mustaherukassa on melkoisen pulleat silmut. Toivottavasti nämä kestävät pakkasilmat. 

Reissun jälkeen olikin mukava palata kotiin suoraan lounaspöytään. Tuoksu oli huumaava, kun jälleen nuorimmainen oli valmistanut luonaaksi choritzokeittoa. Tämä viikonloppu on ollut ruoan suhteen minulle helppo, kun nuorempi kokki on häärinyt keittiöpuuhissa ja itse on päässyt valmiiseen pöytään :) Toisten tekemä ruoka maistuu jotenkin paremmalta. 

Ulkonaolon jälkeen ja viileämmillä keleillä hieman tuliset keitot ovat niin maittavia. Tässä sopassa oli mukava chilinen takapotku, juurikin sopiva sellainen.

Illan edellä virittelin pihalle valoja, kuten suunnitelmissa oli. Verkkaisesti kiiniittelin valot ja tepastelin pitkin pihaa, sytyttelin lyhtyihin kynttilät ja myrskylyhdytkin sain paikoilleen.


Päivä oli erilaisia puuhia täynnä, mutta auringon valo latasi akkuja ihmeellisellä tavalla.


"Ikkunaluukun raoista virtaavia valonsäteitä 
ei enää muisteta sen jälkeen 
kuin luukut on kokonaan avattu"

- Henry Thoreau- 


Näinhän se on. 
Pidemmän auringottoman kauden jälkeen tuo valoilmio on voimaannuttava. 
Toivottavasti aurinko pilkahtelee myös tulevalla viikolla. Luvattu ainakin on. 
Talvipäivän seisaukseen on aikaa 22 päivää. 
Sen jälkeen päivä alkaa taaas pidentyä :)


Ihanaa alkavaa joulukuuta sinulle!
-Anu-






2 kommenttia:

  1. Veit sanat suustani. Olin ihan ällikällä lyöty, kun aurinko tänään ilmoitti olemassaolostaan. Ja, aika pian se kyllä taas hävisi näkyvistä. Olisikohan vajaan tunnin verran paistanut meillä saaressa. Noh, hyvä niin! Pihavaloja en ole vielä ehtinyt itse viritellä, mutta minunkin pitäisi kai pian tarttua toimeen.

    Aika mahtavan näköinen keitto. Onnekas :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pilvi!
      Oikeasti olen onnekas, kun jälkikasvulla pysyy kauha kädessä ja vieläpä pitävät ruoanlaitosta. Pieniä arjen iloja siis, kun välillä saapi istahtaa valmiiseen pöytään :)

      Poista

Ilahdun jättämästäsi viestistä!