Sielunmaisemia

Sielunmaisemia

26.4.2015

Kierrätystä ja Ekoteko

Viikonloppu sujahtti kotitöden ja ulkohommien merkeissä rattoisasti. Lauantaina iltapäivästä haketimme puiden ja pensaiden leikkuujätettä sekä takametsästä karsittuja liian tiiviisti kasvaneita näreitä. Puuta oli kohtuullisen paljon ja  haketta tuli kolme saavillista. Hakkeet upposivat takametsään alppiruusujen ympärille helposti. Ihana laite tuollainen hakettaja / murskain. Onneksi saimme härpättimen langoltani lainaksi. Helpottaa huomattavasti eloa ja oloa, kun oksia ja runkoja ei tarvitse lähteä roudaamaan jäteasemalle. Toisekseen meillä kuluu haketta ja kuoriketta pihalla kohtuullisen paljon, koska takapiha on suurimmaksi osaksi katettu kuorikkeella. Näin myös takapiha sulautuu takametsään mukavasti. 

Touhutessani haravoin myös takametsän polun suuremmista lehdistä ja katselin, joko valkovuokot ovat kasvussa. Muutaman viikon päästä polun ympärys on täynnä valkovuokkoja! Sitä näkyä odotan jo kovasti. Tuo loiva rinne on niin kaunis, kun valkovuokkoja on metsänpohja täynnä.

Olen kärsinyt pitkään ekologisesta huonosta omastatunnosta, koska meillä ei ole ollut kompostoria. Sekajätteen määrä on ollut liian suuri, kun roskiin päätyy sellaista, jonka hyvinkin voisi "syöttää" kompostorille. Kotitalousjätteestä kun noin kolmasosa on biojätettä.  Joka ikinen kerta, kun olen sekajätepussiin laittanut mm. juuresten kuoria, ruoan tähteitä yms., olen tuntenut piston sydämessäni. Eilen sitten takapihan raivasuspuuhien yhteydessä otin asian puheeksi isännän kanssa. Taisi ekologinen omatunto soimata hänelläkin, koska tänään kävimme sitten ostamassa kompostorin! 

Siellä se uuden karhea kompostori nyt seisoo takapihalla. Ensimmäiset biojätteet on myös sinne laitettu. Innolla odotan kompostoinnin käynnistymistä.

Lukiessani juuri  puutarha.net sivustoja kompostoinnista huomasin, että vuonna 2016 laki muuttuu niin, ettei biojätettä saa enää päätyä kaatopaikalle. Nytpä siis onkin kreivin aika opetella kompostoinnin niksit. Itsekseen tuo laitos tuottaa mustaa kultaa, mutta hoivaa ja huolenpitoa se kyllä vähän vaatii. Ostamamme Biolanin pikakompostori 220 eco on tarkoitettu maksimissaan kuuden hengen talouksille, joten tähän huusholliin tuo laitos on passelin kokoinen. 

Muu kierrätys on meillä hoidettu tähän asti ihan mallikkaasti. Alkuvuodesta kävin Ikeasta ostamassa kannellisia Sortera laatikoita, joihin kierrätettävät materiaalit sai siististi laitettua. Ostin myös liitutaulutarraa, joista leikkasin palat kansiin ja kirjoitin, mitä mihinkin laatikkoon laitetaan. Kätevää. Laatikot on nyt helppo napata täyttyessään mukaan ja viedä sisältö kierrätysasemalle. 

Ennen tätä kierrätettävt pahvit, lehdet, pullot, tölkit, lasit ja  metalli ovat olleet kasseissa tai koreissa ja välillä levinneet portaanaluskomeroon kuin jokisen eväät. Komero, jota kotoisasti komuutiksi kutsumme, oli välillä (lue usein tai aina) ihan kammottavan näköinen. Komuutin ja vessan ovet ovat vierekkäin ja välillä on vieraiden ilmeet olleet kuvaamisen arvoisia, kun ovat avanneet väärän oven :)
Nyt siis järjestys on kohtuullisen mallillaan ja kierrätyskin tältä osin paljon mukavampaa. 




Nyt siis tällä erää tässä huushollissa on ekoteko tehty ja minulla ekologinen omatunto puhdistunut huomattavasti. 
Vähänkös hymyilyttää :)

Iloa alkavaan viikkoon!
-Anu-





25.4.2015

Arvonta on suoritettu ja voittaja on selvillä!


Villa Mezzon blogin sadannen postauksen kunniaksi järjestetty  arvonta huipentui tänään.
Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille ja sydämellisesti tervetuloa uusille seuraajille ja lukijoille!

Tyttärieni Ninnin ja Fiinun kanssa arvottiin voittaja. 
Fiinu toimi tällä kertaa onnettarena.
Arvontaan osallistujien nimet kirjoitettiin 
paperille ja käärittiin rullalle. 
Rullat laitettiin shampanjacooleriin ja 
 arvonta pääsi alkamaan ihanassa auringonpaisteessa.

 Onnettaren käsi pujahti maljaan...

 ...nosti sieltä yhden rullan...

...avasi rullan...

 Ja voittaja on 
.
.
.
.
.

Airisrannan Päivi

♥︎ Sydämelliset onnittelut Päiville ♥︎

 Päiville Airisrantaan lähtee Agneta Ulleniuksen kirja Yrttimaa

Laitathan Päivi osoitetietosi minulle sähköpostiin
willamezzo10@gmail.com


Ihanan aurinkoista lauantaipäivää kaikille !
-Anu-

19.4.2015

Sadas postaus, hyötypuutarhan uusi ilme ja arvonta!


Vajaan viikon mietittyäni viljelylaatikkoasiaa kävin lopulta ostamassa lavakauluksia viljelylaatikoiksi. Pohdinnassa oli, josko isäntä olisi laatikot rakentanut itse, mutta tuohon hintaan, millä ostokset tein, ei ollut mitenkään järkevää ryhtyä moiseen puuhaan. Lavakaulukset maksoivat 14,90 euroa kappale ja ostin näitä siis kuusi kappaletta. 

Lauantaina aamukahvien jälkeen suuntasimme isännän kanssa pihalle sommittelemaan laatikoiden paikkaa. Minulla oli ajatus laittaa laatikot kasvihuoneen edustalle, mutta aikani asiaa pähkäiltyä ja parvekkeelta näkymää katseltuani, totesin, että ei hyvä, ei. Aikamme kun laatikoita pyöriteltiin, niin sopiva paikka löytyi.
Laatikoiden asentaminen olikin sitten hieman isompi operaatio, mitä ajattelin. Itse olisin laittanut laatikot suodatinkankaan päälle sinällään, mutta isäntä tarkkana miehenä ei tähän suostunut. Ensin täytimme ja tasoitimme pohjat kuntoon ja vasta sitten levitettiin juurikangas maahan. Laatikot asennettiin oikein vatupassin kanssa, jotta laatikot ovat siististi suorassa ja vaaterissa :)

Laatikoiden pohjalle laitettiin jyrsijäverkko, ettei masamyyrät käy popsimassa viljelyksiä parempiin suihin. Lopuksi nidoin kuitukankaan laatikon sisäreunalle suojaksi puun haperoitumista hidastamaan. Halusin kaksi laatikkoa päällekkäin, jotta multatilaa on hieman enemmän, jos vaikka porkkanaa tai mustajuuria laitan laatikkoon kasvamaan.

Nämä alemmassa kuvassa olevt pienet matalat yrttihyllyt ostin honkkarista. Vähän nöpöt nämä ovat, mutta näiden hyllyjen päätesijoituspaikka tullee olemaan ruokasalin terassi, jossa myös kesäisin kasvaa yrttejä. Ihanat tupsulaventelit olivat saapuneet kukkakauppaan, joten en voinut jättää niitä ostamatta - tuoksu on aivan ihana! Ruohosipuli jaksaa jo kasvaa hyvin ja satoakin on napsittu käyttöön. 
Vielä pari viikkoa sitten hyötypuutarhan alue näytti siis tältä. Tuossa lavakauluksessa olevat ruukut olivat talvisäilytyksessä. 
Tällainen näkymä oli lauantaina iltapäivällä, kun viljelylaatikot oli asennettu paikoilleen ja takametsästä muutama kuusi oli kaadettu. Sitä tosin ei kyllä huomaa, koska tuossa nurkassa on oikea kuusiryteikkö. 
Tänään kävin ostamassa 12 säkkiä multaa laatikoihin. Nyt vain odottelemaan lämpimämpiä kelejä, jotta istutuspuuhiin pääsee. 

Mutta sitten arvontaan...

Tämä postaus on numeroltaan 100, joten nyt on hyvä hetki arpoa kevään ja kesän puuhiin liittyvä Agneta Ulleniuksen kirjoittama kirja Yrttimaa, ruukku- ja puutarhaviljelijän opas.


Arvontaan pääset osallistumaan jättämällä kommentin tähän postaukseen 25.4 mennessä. 


Onnea arvontaan ja mukavaa alkavaa viikkoa sinulle!
-Anu-

16.4.2015

Hankintoja ja toiveita hankinnoista

Tänään aamulla herätessä maa oli valkoinen. Onneksi lumenrippet sulivat hetimiten aamupäivän aikana. Päivä oli kuitenkin kovin kolea, sateinen ja harmaa. Töistä palattuani suuntasin matkan kohti clas ohlsonia. Toissapäivänä ilestyi kyseisen puodin kevätlehti ja tein sieltä mukavia löytöjä mm. kasvihuoneeseen. 
(Kaikki kuvat täältä)

Usein ole huomannut saman ilmiön, minkä nytkin, eli kaikki ihanuudet olivat loppuneet jo ennen lehtisen jakelua. Sain matkaani vain kaksi tuollaista kukkapöytää ja kaksi istutuslaatikkoa, kaupan viimeiset kappaleet molemmista, ja sinkkisen kastelukannun. Nuo kukkahyllyköt ja istutuspöydät olivat keskusvarastostakin loppu, joten niitä ei voinut vielä edes varata. Harmi. Toukokuun alussa tai puolessa välissä pitäisi tavaraa tulla jälleen liikkeisiin, joten sitä odotellessa.

Jos suinkin saan tehtyä hankinnan, niin kukkahyllyköitä tulee kasvihuoneeseen kaksi ja luovun seinähyllyajatuksesta. Istutuspöydän voisi laittaa kasvihuoneen peräseinälle. Sinne se mittojen puolesta mahtuisi hyvin. Siihenkin saa mukavasti ruukkuja tasolle ja kaikkea tarpeellista laatikoihin ja hyllyille :)

Tällaisesta paviljongista käymme isännän kanssa keskustelua. Minä haluaisin tällaisen tuonne hyötypuutarhan puolelle, mutta isäntä ei oikein ajatukselle lämpene. On hänen makuunsa varmaankin liian romanttinen. Katsotaan, tuleeko tämä kotiin vai maalle, vai ei minnekään - jää vielä siis nähtäväksi. 

Viljelylaatikotkin, joita pihalle tarvitsisin, ovat vielä kaupoista nollasaldolla - ainakin sellaiset jotka kelpuutan.  Taidan siis olla vähän hätäinen... Toisaalta nyt olisi hyvää aikaa laitella paikat istutus- ja kylvökuntoon, mutta odotteluksi taitaa vielä homma mennä.

Kohta koittaa jälleen viikonloppu ja pihapuhteet ♥︎

Mukavaa loppuviikkoa!
-Anu-





12.4.2015

Puutarhan iloja ja auringon säteet

 Pihalla tete á tetet jaksavat ilahduttaa ja kukoistaa. 



Tänään vuorossa oli istutuslaatikoiden tyhjennyt ja kuntotarkastus. Aavistelin, että laatikoissa saattaa olla lahovaurioita ja niinhän lopulta oli, runsaastikin. Toiseen istutuslaatikkoon oli muurahaiset tehneet pesän ja siinä sivussa nakerrelleet pehmenneen puun juoksuratoja täyteen. Laatikot saivat siis lähtöpassit, kuten myös n. 10 vuotta sitten ostetut Kekkilän istutuslavat. Ulkopuolelta vilkaistuna lavat olivat siistit, mutta sisäosilta ne  olivat myös parhaat päivänsä nähneet, vaikka sisältäpäin suojana on ollut suojakangas. Uusiksi siis menee laatikkopuutarhan laatikot. Eivät nämäkään näköjään ikuisuuksia kestä. Hyvin ovat kyllä palvelleet. 
Etupihan perennapenkistä nousee ilokseni myös Kirjopikarililjan piipsut. Sain viime keväänä siskoltani kaksi Kirjopikarililjaruukkua ja laitoin ne kukinnan jälkeen etupihan perennapenkkiin kasvamaan. Nyt ne jälleen siis ilahduttaa meitä. Lilja on herkkä ja kaunis kasvustoltaan. Kirjopikarililja kasvaa luonnonvaraisena Ahvenanmaalla ja siellä kasvi on suojeltu. 
Kirsikkapuun juurella kasvava jouluruusu on ryhtynyt myös kukkimaan. Olen saanut pidettyä hengissä jouluna saamani jouluruusun ja kohta pääsen senkin istuttamaan pihalle. Tänään en vielä istuttanut taimea, kun paikka on hieman hakusessa. 
Istutuslaatikosta siirsin tilapäisesti ruohosipulin ruukkuun ja ruukun kasvihuoneeseen odottelemaan uusia kasvilavoja. Ruukkulaatikkoa kaivellessa huomasin laatikon pohjalle pudonneen tete á teten sipulit. Sipulit ovat olleet siellä talven yli ja ihme kyllä olivat vielä voimissaan ja ryhtyneet kasvuun. Nyt nämäkin sipulit päätyivät ruukkuun ja kasvihuoneen edustalle. 
Olen selvästikin mainonnan uhri! Honkkarissa käydessä oli ihan pakko ostaa potturuukkuja 2 kappaletta. Ruukun mukaan sai 4 siemenperunaa (Siikliä, mikä on minun lempparipottua). Saas nähdä saammeko juhannukseksi omasta ruukusta perunaa. Mukaan tarttui myös pikkulintu, joka visertää, kun lähellä liikkuu:)Pakkohan se oli uuteen kasvihuoneeseen ostaa laulelemaan. 
Sinkkiruukuissa on jotain heinää, en kuollakseni muista lajiketta, joka oli selvinnyt avomaalla talven yli. Tyvessä vihersi, joten nämäkin siirsin elpymään kasvihuoneeseen. Lisäksi pihalla avomaalle jäänyt minttu näytti elonmerkkejä ja se pääsi myös lämmittelemään kasvihuoneeseen. 

Tänään on edesmenneen äitini syntymäpäivä. Hän aikanaan rakasti kapsutella puutarhassa, kuten minäkin nyt. Aamupäivän aurinkoinen keli muuttui iltaa kohden pilvisemmäksi. Ajattelin äitiä touhujen keskellä ja yhdessä hetkessä näkyi kauniisti auringonsäteet pilven lomasta. Ihan kuin taivas olisi tervehtinyt puutarhuria ♥︎




"Mihin suinkin pystyt tai uneksit pystyväsi, 
ryhdy siihen. Rohkeuteen sisältyy neroutta, 
voimaa ja taikaa. Ryhdy siihen nyt heti!"

(Positiivarit)

Iloa alkavaan viikkoon!
-Anu-



11.4.2015

Kasvihuoneen lumoissa

Urakka on suoritettu! 
Meillä on nyt kasvihuone pystytettynä. 
Voi että olen niin iloinen ❤︎

Lähtökohta oli tämä...
Perjantaina aamulla ryhdyin purkuhommiin. 
Tyhjensin istutuslaatikoista mullat pressun päälle, siirsin nokkakärryillä puulaatikot syrjään, tasoittelin maata ja pohdin, mistä tähän hätään saisi vähän mursketta täytteeksi. Mittailin kasvihuoneen paikan ja merkkasin sen. Totesin, etä mursketta pitää kyllä jostain nyt saada. Isäntää häiritsin moneen kertaan päivän aikana puhelimitse ja kertoilin, mitä olin saanut aikaan. Murskeasiallakin häntä häiriköin, kunnes keksin asiaan ratkaisun. Maalle jäi kivituhkaa hippusen yli, joten ei muuta, kun maalle hakeman saavillinen kivituhkaa. 
Kotiin palattuani kasasin haravointijätteelle kehikon ja nostelin talikolla lehdet kehikkoon, haravoin metsänpohjaa ja saksin muutaman ruippanan puun pois. Haaveilin valmiista kasvihuoneesta ja kaffe- ja ruokatauoilla surffasin netissä etsien kompostoria. Meillä ei vileä(kään) ole kompostoria, josta kannan ekologista huonoa omaatuntoa. Nyt se on hankintalistalla, meinaan kompostori.  

Pohjatöitä tehtiin illalla lisää, kun isäntä kotiutui. Pian todettiin, että hakemani kiviaines ei sittenkään riitä. Eihän siinä muu auttanut, kun lähteä isännän kanssa maalle uudelleen. Onneksi matka ei ole kovin pitkä ja seura kiitettävän mukavaa :)

Lauantaina sitten puolen päivän jälkeen (kampaajalla piti käydä ensin, että kutrit on kunnossa kun hommiin ryhtyy) ryhdytiin perustuskivien latomiseen (isäntä latoi ja minä kannoin) ja kasvihuoneen pystytykseen (isäntä kasasi ja minä toimin tukevasti tukena huojuville osille). Aikaa koko hommaan kului useita tunteja. Nippelia ja nappelia oli ihan riittävästi. Onneksi ohjeet olivat hyvät ja osat hyvin numeroitu. Kokoaminen vaati selkeästi kaksi henkilöä ja tämä puuha toimi jälleen hyvänä avioliittotestinä - puheväleissä ollaan eikä hermotkaan menneet :D 
Illan jo hämärtyessä otin nämä viimeiset kuvat. Kasvihuone on kooltaan  3,4 m2 ja juuri tuohon paikaan sopivan kokoinen. Tuo maassa oleva timjami säilyi hyvin ulkosalla hengissä talven yli. Rosmariini ja persilja muuttivat keittiöstä valotaloon. 
Nyt mietinnässä on hyllyjen hankinta.  Lisäosapaketti maksaaa 50 euroa! Tämä koko kasvihuone maksoi 299 euroa miinus 10 % kun ymmärsin liittyä honkkarin jäseneksi. En ole vielä päättänyt, onko kasvihuoneen hyllyille oikeasti tarvetta? Onko sinulla kokemusta kasvihuoneen hyllyistä - siis tällaiseen alumiinirunkoiseen kasvihuoneeseen laitettuna? Otan mielelläni vinkkejä vastaan :)

Ihanaa viikonlopun jatkoa sinne!

Onnellisena 
-Anu- 







6.4.2015

Herkkuja ja haaveita

Pitkänäperjantaina nautiskelimme siskoni perinteitä kunnioittaen savustettua lampaanviulua. Sitä siskoni olisi tänäkin pääsiäisenä laittanut, jos olisi vielä täällä meidän kanssa ollut pääsiäistä viettämässä. Joistain perinteistä on hyvä pitää kiinni - tässä on yksi sellainen. Haimme lankoni kanssa maatilatorilta etukäteen tilatun lampaanviulun kiirastorstaina. Samalla mukaan lähti sieni- ja Waldorfin salaattia, luomuruisleipää, suolalihaa, chorizomakkaraa ja munajuustoa sekä kylmäsavu- ja savustettua lohta. Maatilatorilta saa takuuvarmasti tuoreet herkut matkaan. Lampaanviulun seuraksi teimme suppilovahverorisottoa ja muita pieniä herkkupaloja. Värjäsin  elintarvikevärillä munia keittämisen jälkeen. Hieman erikoisen näköiset munat ristittiin "myrkkymuniksi", vaikka maku ei poikennut normaalista. Hieman omituinen fiilis on kylläkin laittaa suuhun sininen muna...


Tänään toisena pääsiäispäivänä liedellä porisee lammaskaali. Lampaanviulusta jäi hyvä makuluu, jonka laitoin kattilaan kiehumaan ensin tunniksi ja sekaan lisäsin laakerinlehtiä, meiramia, mustaa pippuria ja timjamia. Tämän jälkeen lisäsin kattilaan kaalia, porkkanaa sekä jäljelle jääneet lampaanlihat. Nyt meillä tuoksuu kerrassaan herkullisen hyvälle. Huomenna päästään syömään lammaskaalia!

Se niistä ihanista herkuista... ja sitten haaveisiin!

Toinen pääsiäispäivä valkeni pitkästä aikaa aurinkoisena. Aamusta selailin jälleen netistä kasvihuoneita ja päädyin lopulta  kahteen vaihtoehtoon. HongKong tavaratalo myy Tarhurin Sadon+ kasvihuonetta hintaa 299 euroa, joka on kooltaa 3,4 m2 ja  NetRaudan myy Palarm kasvihuonetta,joka on kooltaan 4,6 m2, hintaan 455 euroa. Molemmissa mukaan tulee sokkelit. Pieniähän nuo molemmat kasvihuoneet ovat, mutta maalle on tarkoitus rakentaa isompi kasvihuone. Isäntää olen koskiskellut jo pidempään rakentamaan maalle kasvihuoneen ja melkein olen lupauksen saanut, jos työkiireiltään sitä ehtii rakentamaan. Pihalle tulevan kasvihuoneen valitsee isäntä, koska tiedän, että jos kannan kotiin pieninä palasina olevan "koosta ise" huoneen, niin hermot menee ensin isännältä ja sitten minulta :) Valitsemme varmaankin pienimmän riesan tien tässä tapauksessa...Päätetty kuitenkin on, että kotipihalle kasvihuone on tulossa, jee!
Kun olin saanut noin mitat kasvihuoneen osalta selväksi siirryinkin pihapuuhiin. Ensitöikseni mittailin pihalla, josko kasvihuone mahtuisi hyvin tuolle alueelle, jossa kasvilavat nyt ovat. Näin ollen pihalla ei tarvitsisi juurikaan tehdä perustusten kanssa suuria hommia, koska lavojen alla on kivituhkaa reilu kerros. Nuo heinäseipäiden edessä olevat istutuslaarit mahtuvat myös hyvin kasvihuoneesen, jos ne sinne haluaa laittaa ja kasvilavat voi siirtää haitariksi tuohon männyn juurelle, jossa yksi lava jo onkin lopullista sijoituspaikka odottelemassa. Tuohon kohtaan paistaa päivyt koko päivän. Mainio paikka mm. kesäkurpitsan kasvatukseen siis!

Nyt on siis kasvihuonehaave askeleen pidemmällä ja minä palvon sillä aikaa täällä Tigellatomaatin taimia :)


Ilosin terveisin,
Anu

2.4.2015

Puutarhurista kuutarhuriksi ja herkullinen parsapiiras


Ostin tässä vähän aikaa sitten Kotilieden Puutarhan elämää lehden kannen värikkyyden perusteella ja siksi, että siinä kerrottiin lehden sisältävän 35 vinkkiä kesään. Vinkit olivat ihan jees, mutta artikkeli "Kuutarhurin vinkit - Viljele esiäitien tavoin" olikin yllättäen lehdessä se juttu, joka minuun kolahti. Artikkeli perustui Johanna Paunggerin ja Thomas Poppen klassikkoteokseen Kuun vaikutus puutarhassa terveydessä, maanviljelyssä ja metsänhoidossa. 
Kirmasin heti kuukaiden ensimmäinen päivä kirjakauppaan ostamaan kirjaa, mutta hyllyssä sitä ei ollut, joten tilaukseen meni. Ihan pakko päästä selaamaan ja tutkimaan asiaa, niin mielenkiintoiselta artikkeli vaikutti!


Kuva täältä
Kuun vuorovesivoimat liikuttavat valtameriä, maankuorta, ilmakehää ja  hienovaraisemmin havaittavina muutoksina kaikkea elävää luonnossa. Tämä rytmi näkyy puutarhassa, maanviljelyssä, metsänhoidossa, rakentamisessa, kotitöissä sekä myös hyvinvoinnissamme.  Kuun aseman korkeus vaikuttaa myös kasveissa ja sadonkorjuussa. Puutarhan hoidossa kuun kierto vaikuttaa siihen, milloin kylvöt ja istutukset kannattaa tehdä. Kuun kasvaessa (= nousevan kuun ja uuden kuun aikaan) kannattaa istuttaa ja kylvää kasvit, jotka tuottavat satoa ylöspäin ja vastaavasti vähenevän kuun aikaan (= laskevan kuun ja vähenevän kuun aikaan) kylvetään ja istutetaan ne kasvit, jotka tuottavat satoa juuristossa tai kasvin tyvessä. Rikkakasvit kannattaa perata vähenevän kuun aikaan, jolloin kasvuvoima ei nouse ylöspäin. Kitkemiselle paras aika on iltapäivä tai ilta. Artikkelin mukaan rikkaruohot lähtevät villiin kasvuun, jos kirkemisen tekee nousevan kuun aikaan. Suurin osa siementen kylvöstä  kannattaa ajoittaa nousevaan kuuhun. Poikkeuksen tekee mm. kerivät salaatit, kaalit ja juurikasvit. Aika loogista näin ajateltuna!

Kuuta esi-isät ovat seuranneet herpaantumatta jo iät ja ajat sekä  toimineet opitun mukaisesti. Jäin miettimään itseäni ja erkaantumista kuunkierrosta. Ainut asia, jonka lähes huomaamattani huomioin kuunkierrossa on täysikuu, jolloin poikkeuksetta nukun huonommin (kuuhulluus?). Muutoin en ole juurikaan kuunkiertoon ajatusta suonut, vaikka selkeästi olisi ollut syytä! 


Kuva täältä

Mitä tästä pitäisi siis oppia ja miksi? 

Itse olen touhukas, mutta toki jos helpommalla jossain asiassa voi päästä, niin ihanahan se on - mietin tuossa esimierkiksi tuota kitkemisen riemua! Kuunkiertoa seuraamalla saa itsellen apuja, koska luonto hoitaa monet työt! Rahaakin säästyy, kun taimet eivät kupsahda, kun ne istuttaa oikeaan aikaan. Vanha kansa on kuulemma kutsunut kuunkierron viimeistä neljännestä kurjaksi viikoksi, koska silloin jos istutuksia on tehnyt, niin taimi ei ole juurtunut tai siemenet itäneet. 

Innolla odotan kirjan saapumista! Halajan tietoa lisää puiden ja pensaiden oikeaan aikaan leikkaamisesta sekä kuun kierron terveyteen liittyvistä seikoista. 


Sitä odotellessa jaan teille aivan ihanan Parsapiirakan ohjeen,joka ensin löysin Pinterestin ihmeellisestä maailmasta, (tästä linkistä pääset katsomaan videon) ja hetimiten sen jälkeen ohje löytyi myös hieman erilaisena Pirkka-lehdestä. Itse tein tästä pellillisen kokoisen piiraan, eli en jakanut taikinaa kahteen osaan, kuten ohjeessa lukee, vaan kaulin taikinan yhdeksi piiraaksi - hyvin toimi. Lisäksi pistelin taikinaan haarukalla reikiä ja viilsin taikinan reunat, kuten oheisesa videossa näytettiin. 

AINEKSET (8 annosta)
  • 1 pkt (500 g) Pirkka esikaulittua ja laskostettua voitaikinaa 450 g
  • tuoretta vihreää parsaa
  • kananmunaa
  • 1 ps (150 g)Valio punaleima-emmentaljuustoraastetta
  • mustapippuria

VALMISTUS (30 - 60 min)

1. Sulata taikina pakkauksen ohjeen mukaan. Kuori parsat nupun alapuolelta ja leikkaa tyvestä 2-3 senttiä puumaista osaa. Ryöppää parsat upottamalla ne kiehuvaan, suolalla maustettuun veteen 2 minuutiksi. Nosta lävikköön ja jäähdytä kylmän veden alla, jotta kypsyminen lakkaa ja parsat pysyvät kirkkaan vihreinä.

2. Leikkaa taikina puoliksi ja kauli puolikkaat ohuiksi suorakaiteen muotoisiksi levyiksi (noin 26 x 30 cm). Nosta taikinalevyt leivinpaperien päälle pellille. Voitele taikinoiden reunat kananmunalla noin 3 cm:n leveydeltä. Sekoita loput kananmunat juustoraasteen joukkoon. Levitä taikinoiden keskelle juusto-kananmunaseos ja asettele pinnalle parsat. (Mausta mustapippurilla)

3. Paista piirakka 225-asteisen uunin alatasolla noin 18 minuuttia, kunnes pohja on kypsä ja rapea. Tarjoa heti.

Meillä maustettiin piiras paistamisen jälkeen rosepippurilla. 

Ken parsan mausta pitää, niin tämä parsapiiras oli mielestäni taivaallisen hyvää!

Ajattelin kokeilla tätä ohjetta keväämmällä myös siten, että korvaan parsan maitohorsmalla - sitähän kehutaan parsan veroiseksi ja jotkut sanovat sen olevan parsaakin parempaa! 

Kiirastorstaiterveisin,

-Anu-




1.4.2015

Kuoriutuneet




Saanko esitellä
Siiri, Helga ja Hulda

Helgalla otti lujille kuoriutuminen väsyneestä ilmeestä päätellen, Siirillä taasen on hymy jo hekässä, mutta Huldaa huolettaa nyt selvästikin joku asia...
Näistä joku kaveri saattaa lähteä pääsiäisen viettoon johonkin toiseen kotiin. 


Mukavaa aprillipäivän iltaa!
-Anu-