Sielunmaisemia

Sielunmaisemia

12.4.2015

Puutarhan iloja ja auringon säteet

 Pihalla tete á tetet jaksavat ilahduttaa ja kukoistaa. 



Tänään vuorossa oli istutuslaatikoiden tyhjennyt ja kuntotarkastus. Aavistelin, että laatikoissa saattaa olla lahovaurioita ja niinhän lopulta oli, runsaastikin. Toiseen istutuslaatikkoon oli muurahaiset tehneet pesän ja siinä sivussa nakerrelleet pehmenneen puun juoksuratoja täyteen. Laatikot saivat siis lähtöpassit, kuten myös n. 10 vuotta sitten ostetut Kekkilän istutuslavat. Ulkopuolelta vilkaistuna lavat olivat siistit, mutta sisäosilta ne  olivat myös parhaat päivänsä nähneet, vaikka sisältäpäin suojana on ollut suojakangas. Uusiksi siis menee laatikkopuutarhan laatikot. Eivät nämäkään näköjään ikuisuuksia kestä. Hyvin ovat kyllä palvelleet. 
Etupihan perennapenkistä nousee ilokseni myös Kirjopikarililjan piipsut. Sain viime keväänä siskoltani kaksi Kirjopikarililjaruukkua ja laitoin ne kukinnan jälkeen etupihan perennapenkkiin kasvamaan. Nyt ne jälleen siis ilahduttaa meitä. Lilja on herkkä ja kaunis kasvustoltaan. Kirjopikarililja kasvaa luonnonvaraisena Ahvenanmaalla ja siellä kasvi on suojeltu. 
Kirsikkapuun juurella kasvava jouluruusu on ryhtynyt myös kukkimaan. Olen saanut pidettyä hengissä jouluna saamani jouluruusun ja kohta pääsen senkin istuttamaan pihalle. Tänään en vielä istuttanut taimea, kun paikka on hieman hakusessa. 
Istutuslaatikosta siirsin tilapäisesti ruohosipulin ruukkuun ja ruukun kasvihuoneeseen odottelemaan uusia kasvilavoja. Ruukkulaatikkoa kaivellessa huomasin laatikon pohjalle pudonneen tete á teten sipulit. Sipulit ovat olleet siellä talven yli ja ihme kyllä olivat vielä voimissaan ja ryhtyneet kasvuun. Nyt nämäkin sipulit päätyivät ruukkuun ja kasvihuoneen edustalle. 
Olen selvästikin mainonnan uhri! Honkkarissa käydessä oli ihan pakko ostaa potturuukkuja 2 kappaletta. Ruukun mukaan sai 4 siemenperunaa (Siikliä, mikä on minun lempparipottua). Saas nähdä saammeko juhannukseksi omasta ruukusta perunaa. Mukaan tarttui myös pikkulintu, joka visertää, kun lähellä liikkuu:)Pakkohan se oli uuteen kasvihuoneeseen ostaa laulelemaan. 
Sinkkiruukuissa on jotain heinää, en kuollakseni muista lajiketta, joka oli selvinnyt avomaalla talven yli. Tyvessä vihersi, joten nämäkin siirsin elpymään kasvihuoneeseen. Lisäksi pihalla avomaalle jäänyt minttu näytti elonmerkkejä ja se pääsi myös lämmittelemään kasvihuoneeseen. 

Tänään on edesmenneen äitini syntymäpäivä. Hän aikanaan rakasti kapsutella puutarhassa, kuten minäkin nyt. Aamupäivän aurinkoinen keli muuttui iltaa kohden pilvisemmäksi. Ajattelin äitiä touhujen keskellä ja yhdessä hetkessä näkyi kauniisti auringonsäteet pilven lomasta. Ihan kuin taivas olisi tervehtinyt puutarhuria ♥︎




"Mihin suinkin pystyt tai uneksit pystyväsi, 
ryhdy siihen. Rohkeuteen sisältyy neroutta, 
voimaa ja taikaa. Ryhdy siihen nyt heti!"

(Positiivarit)

Iloa alkavaan viikkoon!
-Anu-



2 kommenttia:

  1. Ihana postaus.<3 Äitisi varmaan tuntuu olevan lähellä, kun kuopsuttelet puutarhassa.:) Ja viimeinen kuva on aivan lumoava.<3
    Ihanaa viikkoa sinulle Anu!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Taina!
      Jotenkin minulla on tunne, että lapsuuden perheeni on läsnä tässä lähellä koko ajan. On ihana muistella mukavia yhteisiä hetkiä, kuten juuri tänään, kun ensimmäisiä istutuksia laittelin. Jos vanhempani ja siskoni vielä olisivat livenä täällä, niin hetihään he olisivat tulleet kasvihuonetta katsomaan - nyt taisivat kurkata pilven raosta.
      Mukavaa alkavaa viikkoa myös sinulle :)

      Poista

Ilahdun jättämästäsi viestistä!