Sielunmaisemia

Sielunmaisemia

2.4.2015

Puutarhurista kuutarhuriksi ja herkullinen parsapiiras


Ostin tässä vähän aikaa sitten Kotilieden Puutarhan elämää lehden kannen värikkyyden perusteella ja siksi, että siinä kerrottiin lehden sisältävän 35 vinkkiä kesään. Vinkit olivat ihan jees, mutta artikkeli "Kuutarhurin vinkit - Viljele esiäitien tavoin" olikin yllättäen lehdessä se juttu, joka minuun kolahti. Artikkeli perustui Johanna Paunggerin ja Thomas Poppen klassikkoteokseen Kuun vaikutus puutarhassa terveydessä, maanviljelyssä ja metsänhoidossa. 
Kirmasin heti kuukaiden ensimmäinen päivä kirjakauppaan ostamaan kirjaa, mutta hyllyssä sitä ei ollut, joten tilaukseen meni. Ihan pakko päästä selaamaan ja tutkimaan asiaa, niin mielenkiintoiselta artikkeli vaikutti!


Kuva täältä
Kuun vuorovesivoimat liikuttavat valtameriä, maankuorta, ilmakehää ja  hienovaraisemmin havaittavina muutoksina kaikkea elävää luonnossa. Tämä rytmi näkyy puutarhassa, maanviljelyssä, metsänhoidossa, rakentamisessa, kotitöissä sekä myös hyvinvoinnissamme.  Kuun aseman korkeus vaikuttaa myös kasveissa ja sadonkorjuussa. Puutarhan hoidossa kuun kierto vaikuttaa siihen, milloin kylvöt ja istutukset kannattaa tehdä. Kuun kasvaessa (= nousevan kuun ja uuden kuun aikaan) kannattaa istuttaa ja kylvää kasvit, jotka tuottavat satoa ylöspäin ja vastaavasti vähenevän kuun aikaan (= laskevan kuun ja vähenevän kuun aikaan) kylvetään ja istutetaan ne kasvit, jotka tuottavat satoa juuristossa tai kasvin tyvessä. Rikkakasvit kannattaa perata vähenevän kuun aikaan, jolloin kasvuvoima ei nouse ylöspäin. Kitkemiselle paras aika on iltapäivä tai ilta. Artikkelin mukaan rikkaruohot lähtevät villiin kasvuun, jos kirkemisen tekee nousevan kuun aikaan. Suurin osa siementen kylvöstä  kannattaa ajoittaa nousevaan kuuhun. Poikkeuksen tekee mm. kerivät salaatit, kaalit ja juurikasvit. Aika loogista näin ajateltuna!

Kuuta esi-isät ovat seuranneet herpaantumatta jo iät ja ajat sekä  toimineet opitun mukaisesti. Jäin miettimään itseäni ja erkaantumista kuunkierrosta. Ainut asia, jonka lähes huomaamattani huomioin kuunkierrossa on täysikuu, jolloin poikkeuksetta nukun huonommin (kuuhulluus?). Muutoin en ole juurikaan kuunkiertoon ajatusta suonut, vaikka selkeästi olisi ollut syytä! 


Kuva täältä

Mitä tästä pitäisi siis oppia ja miksi? 

Itse olen touhukas, mutta toki jos helpommalla jossain asiassa voi päästä, niin ihanahan se on - mietin tuossa esimierkiksi tuota kitkemisen riemua! Kuunkiertoa seuraamalla saa itsellen apuja, koska luonto hoitaa monet työt! Rahaakin säästyy, kun taimet eivät kupsahda, kun ne istuttaa oikeaan aikaan. Vanha kansa on kuulemma kutsunut kuunkierron viimeistä neljännestä kurjaksi viikoksi, koska silloin jos istutuksia on tehnyt, niin taimi ei ole juurtunut tai siemenet itäneet. 

Innolla odotan kirjan saapumista! Halajan tietoa lisää puiden ja pensaiden oikeaan aikaan leikkaamisesta sekä kuun kierron terveyteen liittyvistä seikoista. 


Sitä odotellessa jaan teille aivan ihanan Parsapiirakan ohjeen,joka ensin löysin Pinterestin ihmeellisestä maailmasta, (tästä linkistä pääset katsomaan videon) ja hetimiten sen jälkeen ohje löytyi myös hieman erilaisena Pirkka-lehdestä. Itse tein tästä pellillisen kokoisen piiraan, eli en jakanut taikinaa kahteen osaan, kuten ohjeessa lukee, vaan kaulin taikinan yhdeksi piiraaksi - hyvin toimi. Lisäksi pistelin taikinaan haarukalla reikiä ja viilsin taikinan reunat, kuten oheisesa videossa näytettiin. 

AINEKSET (8 annosta)
  • 1 pkt (500 g) Pirkka esikaulittua ja laskostettua voitaikinaa 450 g
  • tuoretta vihreää parsaa
  • kananmunaa
  • 1 ps (150 g)Valio punaleima-emmentaljuustoraastetta
  • mustapippuria

VALMISTUS (30 - 60 min)

1. Sulata taikina pakkauksen ohjeen mukaan. Kuori parsat nupun alapuolelta ja leikkaa tyvestä 2-3 senttiä puumaista osaa. Ryöppää parsat upottamalla ne kiehuvaan, suolalla maustettuun veteen 2 minuutiksi. Nosta lävikköön ja jäähdytä kylmän veden alla, jotta kypsyminen lakkaa ja parsat pysyvät kirkkaan vihreinä.

2. Leikkaa taikina puoliksi ja kauli puolikkaat ohuiksi suorakaiteen muotoisiksi levyiksi (noin 26 x 30 cm). Nosta taikinalevyt leivinpaperien päälle pellille. Voitele taikinoiden reunat kananmunalla noin 3 cm:n leveydeltä. Sekoita loput kananmunat juustoraasteen joukkoon. Levitä taikinoiden keskelle juusto-kananmunaseos ja asettele pinnalle parsat. (Mausta mustapippurilla)

3. Paista piirakka 225-asteisen uunin alatasolla noin 18 minuuttia, kunnes pohja on kypsä ja rapea. Tarjoa heti.

Meillä maustettiin piiras paistamisen jälkeen rosepippurilla. 

Ken parsan mausta pitää, niin tämä parsapiiras oli mielestäni taivaallisen hyvää!

Ajattelin kokeilla tätä ohjetta keväämmällä myös siten, että korvaan parsan maitohorsmalla - sitähän kehutaan parsan veroiseksi ja jotkut sanovat sen olevan parsaakin parempaa! 

Kiirastorstaiterveisin,

-Anu-




4 kommenttia:

  1. Ihanan näköistä parsapiirakkaa! taitaa meilläkin lähteä huomenissa testiin hiukan soveltaen. ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Annika ♥︎
      Ehdottomasti kannattaa kokeilla. Pinterestissä oli ohjeita poikineen. Joissain parsat laitettiin juusto-kermasörsselin alle ja josain pälle - makuasia varmaan kummin tekee, mutta näin tehtynä parsat olivat "al dente".
      Mukavaa pääsiäistä sinne :)

      Poista
  2. Ihmeellinen tuo kuun vaikutus moneen asiaan. Mutta sen ovat tienneetkin vanhan ajan ihmiset ihan luonnostaan. :)

    Parsapiirakan ohje kuulostaa niin helpolta ja herkulliselta, että sitä on kyllä ihan pakko kokeilla; ja sinun leipomanasi niin kauniin näköinenkin.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo kuujuttu kiehtoi minua niin paljon, että pakko tutkia asiaa lisää. Jotenkin niin järkeenkäypä oli ainakin artikkeli, että ei voi ainakaan pahemmin metsään mennä, jos ohjeita noudattaa.
      Pidän helposti tulevista leivonnaisista jo ajankäytönkin vuoksi, joten tämä(kin) resepti päätyy keittiön laatikkoon "käytetyimmät reseptit" laariin :)

      Poista

Ilahdun jättämästäsi viestistä!