Sielunmaisemia

Sielunmaisemia

31.7.2015

Viimeisen lomaviikon puuhia

Viimeinen lomaviikko on hurahtanut vauhdilla puutarhatöitä ja säilöntää tehden sekä shoppaillen vanhimmaiselle kaikkea kilkettä ensimmäiseen omaan kotiin.  
Keittelin yhden satsin raparperichutneytä ja pari satsia mansikkahilloa. Pari maijallista porisi myös mansikka-raparperi mehua. Säilömisessä on siis päästy nyt alkun.

Raparperichutney Villa Mezzon tapaan

1 kg pilkottuja raparperejä
 4 isoa (makeaa) sipulia
1/2 kuivattua tulista chiliä (edellisvuoden omaa satoa)
4 isoa ruokalusikallista raastettua tuoretta inkivääriä
6 dl hillosokeria
4 dl fariinisokeria 
2 dl valkoviinietikkaa
2 tähtianista

Surautin sipulit, inkiväärin ja chilin tehosekottimessa pieneksi mujuksi.
Kaikki ainekset ladotaan kattilaan ja annetaan muhia miedolla varilla välillä sekoitellen n. 20 minuuttia, kunnes raparperit ovat pehmenneet. 

Tämä chutney on ihan älyttömän hyvää kana- ja liharuokien kanssa!
 Herkkumansikkahillo Villa Mezzon tapaan

2 kg mansikoita
1 dl vettä
1 vaniljatanko 
1 kg hillosokeria
lopuksi ropsautus vaniljasokeria

Survaisin mansikoita hieman pienmmäksi perunasurvimella. Joukkoon laitetaan vesi, vaniljatanko puolitettuna ja annetaan höyrystyä. Tämän jälkeen lisätään hillosokeri. Keitellään hissuksen  n. 10-15 minuuttin, kuoritaan vaahto, ropsautetaan vaniljasokeria (aitoa ei mitään tekoteko ainetta) joukkoon + atamonia ohjeen mukaan ja annan hieman seistä ennen purkittamista.

Vanilja antaa hilloon ihanan pikantin maun, suosittelen. 

Meillä ei ole viimeaikoina ollut pulaa sen enempää kurkuista kuin kesäkurpitsoistakaan. Pitänee säilöä jotenkin näitä kurpitsoja. Taidan tehdä ainakin yhden satsin pikkelsiä. 
Maalta poimin tänään myös ensimmäisen kesäkurpitsan. Vihdoinkin siellä alkaa satoa tulla. Vatut alkavat olla pomintakunnossa ja ensimmäiset litrat tänään poimittiinkin. Tyrniä tulee tänä vuonna jälleen ihan mahdottomasti, mutta nämä minun juurekset eivät kyllä jalkojaan jatka. Laatikkokin näyttää ihan syksyiseltä, kun koivusta on tippunut keltaisia lehitä laatikoihin...
Ikean reissulta ostin pihalle kympillä tämän viehättävän metallirunkoisen tuolin. Olin jo pidempään alemyynneistä katsellut sillä silmällä puutarhatuoleja, koska ehdottomasti halusin pienen tuolin päärynäpuun alle. Nyt tein omasta mielestä kyllä löytöjen löydön!
"Rentouta itsesi yhdestä työstä tekemällä toista"
-Ernest Renan-

Rentouttavaa viikonloppua sinulle!
-Anu-

28.7.2015

Satoa ja kasvihuoneen kuulumisia

Eilen käytiin iltalenkillä siipan kanssa maalla ruohonleikkureita ulkoiluttamassa ja sen jälkeen piipahdettiin takaisin tullessa metsässä kurkkaamassa, josko kantarellit olisivat jo nousseet loistoonsa ja olihan ne. Saaliiksi saatiin iso ikean metallikupillinen metsän kultaa. Meillä siis tänään herkutellaan...

Vesiltä kotiin tullessa kasvihuoneessa oli odottamassa kolme isoa kasvihuonekurkkua ja yksi iso terassikurkku. Lähtiessä keräsin mukaan kaksi kesäkurpitsaa ja viikon aikana kolme kurpitsaa oli kasvanut keräyskokoon. Tällä rintamalla siis satoa pukkaa. Ainakin täällä kotona, maalla ei niinkään.

"Kun istutat kurpitsaa, saat kurpitsaa"
-Kiinalainen sananlasku-

Pidemmän aikaa olen jo kurkistellut, josko jotakin sadon alkua näkyisi latva-artisokissa ja nyt sitten vihdoin lehtien välistä oikein kurkkimalla näkyi tällaisia pieniä alkuja. Luin juuri latva-artisokasta viljelyohjeita ja näitä pitäisi lannottaa ureapitoisella lannotteella, mutta näyttää kasvavan ilmankin. Kanankakkaa laitoin istutusvaiheessa taimien viereen, eli tein sellaisen kakkamontun:)
En ollut aiemmin tiennyt, että näitä latva-artisokkia voisi talvettaa. Täytynee yrittää myös syksyllä ainakin muutama juurakko nostaa talvehtimaan. Onko sinulla kokemusta latva-artisokan talvettamisesta?

Klematis oli myös puhjennut loistoonsa viime viikolla. Tässä kukassa on jotain niin herkkää kauneutta.
...

Niin ja sitten lopuksi näihin pieniin riiviöihin, ansarijauhiaisiin. Suurin osa oli kupsahtanut ensimmäiseen käsittelyyn, mutta ihan riittävästi jauhiaisia oli vieläkin lehtien alapinnoilla. eivät siis viitsineet vielä ensimmäisen käsittelykerran jälkeen kupsahtaa. No, tänään on sitten illalla uuden käsittelyn aika. Tomaateissa on runsaasti kukkia ja jo ihan hyvin raakileita. Kurkkupuolelle en ole ansarijauhiaisien vielä nähnyt siirtyvän. Toivottaasti tänä toinen käsittely tehoaisi nyt lopullisesti näihin öttiäisiin.
Ei tykkä...

"Puutarhanhoidossa ei voi tehdä virheitä, vain kokeiluja"
- Janet Kilburn-Phillips-

Tähän luotan!
-Anu-

27.7.2015

Lomaterveiset aalloilta

Takana on aivan ihana leppoisa lomaviikko Saimaan aalloilla, sielunmaisemissa ja rauhan tyyssijoilla. Ajelimme Heinäveden kaunista reittiä Kuopioon ja palasimme takaisin Leppävirran ja Varkauden kautta kotisatamaan. Matkan varrella oli kuusi sulkua, Pilppa, Vihonvuonne, Kerma, Karvio, Konnus ja Taipale ja neljä avokanavaa. 
Heinäveden reittiä ajellessa vastaan tuli M/S Puijo, mikä on liikennöinyt Saimaalla jo 101 vuotta! Laivan historiasta voit tarkemmin lukea täältä.
Reitin varrella oli mainio vanha mökki, jonka kulmalle oli tuotu taksitolppa. Yhden avokanavan jälkeen silmiin osui vanha herra   istumassa veneessä pilkki toisessa kädessä ja onki toisessa. Toivottavasti kalaonni oli myöden. Leppävirralla rannalla nökötti vallan ihana vanha uimakoppi. Kerrassaan suloinen ilmestys.
Ensimmäinen yö vietettiin Varistaipaleen kanavan alapuolella.  Kanava yhdistää Juojärven ja Varisveden yhdessä Taivallahden kanavan kanssa. Kanavassa on neljä perättäistä sulkua portaittain. 1100 m pitkä kanava on rakennettu vuosina 1911-1913. Varistaipaleen kanava on Suomen ainoa nelisulkuinen kanava. 
Tällä kertaa emme "kiivenneet" portaita, koska matka jatkui Kuopioon. Varistaipaleen kautta pääsisi Valamoon, jossa veneilimme viime kesänä. Kanavan vieressä sijaitsee kanavamuseo
Kuopiosta poistullessa Kallavedellä on upea Hietasalon saari pitkine hiekkarantoineen. Piipahdimme saaressa ja yllätykseksemme rannalla olikin menossa pelastuslaitoksen sukellusharjoitus, jota seurailimme kotvan aikaa. Ilma oli sen verran viileää, että rannalla ei ollut juuri ketään.
Konnuksen kanava-alueella  ja Konnuskosken ympäristössä oli uskomattoman upea luontopolku.  
Konnuksella on kolme eri-ikäistä kanavaa. Ensimmäinen Konnuksen kanavista valmistui jo vuonna 1841. Saimaan kanavan valmistuttua 1856 se osoittautui liian pieneksi ja alueelle rakennettiin uusi kanava nälkävuosien hätäaputyönä. Kanava otettiin käyttöön vuonna 1869. Vanhin kanava muutettiin uittokanavaksi vuosina 1917- 1919, jolloin sen seinämät betonoitiin. Kolmannen kanavansa Konnus sai vuonna 1973, kun syväväylä ja uusi Saimaan kanava rakennettiin. Tällä hetkellä vanhimman kanavan saneeraus juoksutuskanavaksi oli käynnissä. Veden virtaama on sen verran kova, että juoksutukset haittaavat uusimman kanavan liikennöintiä. Yövyimme yhden yön toiseksi rakennetun kanavan varrella, mikä toimii siis nykyään museokanavana. Paikassa oli ihana tunnelma ja unta siivitti sulkuportin välistä valuva hiljainen veden solina.


Luontopolun varrelta 
Veneillessä pyrimme löytämään yöpymispaikat pääsääntöisesti luonnonsatamista. Viimeiset yöt vietettiin upeassa Kirvessaaressa, jossa on hiesuhiekkainen ranta. Viikon aikana Saimaalla oli todella vähän veneilijöitä verraten lämpimämpiin kesiin. Meitä sen enempää säät kuin sekään, että saimme olla "rauhassa", ei haitannut. Kirvessaaresa kävi parin päivän aikana vain yksi vene meidän lisäksi piipahtamassa. Ikääntyvä pariskunta kävi saaressa mustikassa. Mustikoita muuten saaret olivat pullollaan. 

Loppuviikosta aurinko paistoi ja lämpötilakin kohosi 23 asteeseen. Vesi oli uitavan raikasta. Veneen kannella oli ihana lötkötellä, lukea ja katsella maisemia. 
Kirvessaaressa luonto on monimuotoinen. Kallioilla kasvaa luonnon omat "bonsait". Voi että nämä näkymät ovat niin kauniita. Täällä sielu lepää ja akut latautuu.


Nyt on sitten kotiuduttu reissulta ja edessä on puutarhassa ihmettelyä. Satosaldo viikon aikana on kolme isoa kesäkurpitsaa ja kolme isoa kasvihuonekurkkua ja yksi parvekekurkku. Palataan puutarhakuulumisiin, joita riittää, sitten seuraavassa postauksessa!

Iloa alkavaan viikkoon!
-Anu-


24.7.2015

Eija´s Gerdenin löydöt

Eija´s Gerdenissa, ihanassa elämyspuutarhassa, käydessämme löysin puutarhamyymälästä vaikka mitä ihanaa, mutta kaksi tuotetta oli ylitse muiden, joten niistä tehtiin kaupat. Buddhan pää löysi paikkansa japaninvaahteran vierestä. Patsas ei ole kovin suuri, mutta sopii mielestäni hyvin tuon ruukun juurelle. 

Toinen läytö oli tämä rautainen temppelilyhty. Temppeleitä pihalla on jo ennestään useita, mutta tämä oli mielestäni niin kaunis, etten voinut jättää sitä ostamatta, sitäpaitsi näin sen sielujeni silmin heti tuossa bambupenkin päässä. 

Ilta-aurinko heijastelee ihanasti varjot pikkutalon seinään. Tätä katsellessa sielu lepää.



Tee yksi ihminen onnelliseksi joka päivä — 
vaikkapa se olisit sinä itse.

(Tony Pettito)

Iloa tähän päivään!
-Anu-

21.7.2015

Kasvihuoneen murheet ja kotipihan satonäkymät

Kauhukseni huomasin, että kasvihuoneeseen on iskeytynyt jokin tuholainen. Napsin huonot kuvat ipadilla (siksi en niitä nyt tännne laita) ja kiiruhdin kipin kapin tutun puutarhurin puutarhalle. Hän katsoi kuvaa, katsoi minua, kurtisti kulmiaan ja totesi, että "voi ei, voi ei - ansarijauhiainen". Minulla levisi silmät lautaseksi ja kangistuin siihen paikkaan. Filminauhamaisesti näin futuristisen livelähetyksen kasvihuoneen noususta ja tuhosta. Ajattelin, että nyt se on sitten kasvihuonesadon menoa. Puutarhuri kertoi ansariauhiaisen olevan erittäin hankala hävitettävä kun se vielä on kasvihuoneessa, josta pitäisi syödäkin satoa, MUTTA ei mahdoton tehtävä. No, lähdin kaupasta kotiin mukanani pullollinen Neudorff Spruzit ainetta tuholeläinten torjuntaan. Mukaan sain hyvät ohjeet sekä kapallisen onnentoivotuksia torjuntahommiin. Päätin, että nyt jauhiaiset saavat kyllä kyytiä, pirulaiset. Minun tomaatteja, joita niin rakkaudella olen vaalinut ja kasvattanut, sekä viehkoja kurkkuja ette kyllä näivetä päiviltä. Näivetän siis jauhiaiset. Kotimatkalla tein sotasuunnitelman ja pukeuduin jo melkein haarniskaan.

Tuholaistorjujana ryhdyin siis hommiin. Illanvilakalla keräsin ensin kaikki kerättävissä olevat kurkut pois (en siis piitannut, oliko urat syvät tahi eivät, tai oliko kurkussa vielä piikkejä) ja sen jälkeen 1 % liuoksella paineruiskulla suihkutin kaikki kasvihuoneessa olevat kasvit, eli tomaatit, kurkut, chilit ja paprikat tuolla aineella yltä päältä.  Viikon päästä homma pitäisi vielä uusia ja toden totta toivon, että pääsisin näistä öttiäisistä eroon ja saisin satoa enemmän, kuin nyt tähän asti poimitut kuusi kurkkua. 
Aamulla tilanne näytti jo hieman valoisammalta. Kyllä täytyy myöntää, että luonnolle otti nuo pienen pienet ötökät. Rehellisyyden nimissä sanottakoot, että kauniisti en niille jutellut. 

Nyt sitten odotellaan siis tuo viikko ja tehdään uusintakäsittely. Syksyllä sitten, kun kasvihuone tyhjennetään, niin pitää desinfioida niin kasvihuone, kuin siellä olleet ruukut, koska jauhiainen saattaa hyvinkin kestää elossaa, mikäli talvi on yhtään leuto. 

No muuhun satoon...

Purjo on kasvanut kohtuullisen hyvin, mutta saa nähdä tuleeko näistä satoa? Herneet kasvavat kohisten ja voivat hyvin, kuten myös kasvuun reuhahtaneet kurkkuyrtit. kohta pääseen koristelemaan salaatteja kurkkuyrtin kauniilla kukilla. 

Nämä kuvassa olevat tomaatit käsittelin myös samaisella torjunta-aineella ja jätin ne nyt loppukesäksi pihalle erilleen  muista kasveista. 
Viljelylaatikoissa on ruuhkaa. Voi ihme, että olin taas ahne ja istutin liian tiheään kasvit. Joka tapauksessa ensimmäiset kesäkurpitsat keräsin talteen ja uutta satoa tulee. 

Myös yrttilaatikossa voidaan hyvin, joskin siellä(kin) on hieman ahdasta...Tuo takana oleva hopeahkon värinen curry kasvi on yksi minun lemppariyrtti. Siitä saa ihanan maun marinaadeihin. 

Kotipihalla kasvaa yksi mustaherukkapensas ja sitäkin riivaa jokin, kun lehtiä on vähän. Hieman surkealta tuo näyttää verraten maalla oleviin herukkapensaisiin. Voi olla, että syksyn tullen kaivan tämän  ylös ja laitan tilalle kasvilavan. 

Kirsikkasato näyttää sitä vastoin hyvälle ja sen huomasivat myös räksät, mutta olinkin ikävä ihminen ja huputin koko puun :D 
Vähänkös on räksiä harmittanut...
Ei tuo puu huputettuna komistus ole, mutta toivoa sopii, että sadon korjaan minä, ei linnut. Viime vuonna nimittäin en syönyt yhden yhtä kirsikkaa vaikka satoa silloinkin oli tulossa hyvin. 
Toinen puu jätettiin huputtamatta, kun sen marjat on niin happamia, ettei niitä syö edes räksät :)

Potturuukuissa kasvaa pottua. Näissä ruukuissa (ostin siis nämä honkkarista a' n 9 euroa kpl ja mukaan tuli siemenperunoita 4/ potti) on kurkistusaukot (näkyy toisen ruukun kyljessä olevasta kuvasta), joista voi uteliaana katsella, josko satoa tulee ja tuleehan sitä. Kurkkasin. Odottelen vielä vähän aikaa, että kasvavat lisää. Kilohintaahan näille kertyy sen verran, että taidan pöytään kattaa oikein kultareunaiset lautaset ja pöytähopeat, kun näitä ryhdytään syömään.  

Sato ja tuholaisterveisin, 
mutta haarniskat jo riisuneena...

-Anu-




19.7.2015

Satokuulumisia maalta ja vähän metsästä

Kantarelli, sanoi Elli - sellainen lasten sienikirja löytyy meiltä kirjahyllystä. Metsän siimeksestä löytyi myös kantarellin alkuja. Jotain iloa on siis näistä sadesäistä, koska sienisadosta kerrotaan tulevan hyvä. Himoitsen kantarelleja ja suppilovahveroita. Vielä en raaskinut koskea näihin aarteisiin. Saavat kasvaa vielä tovin.
Maalla tyvestä leikattu villiviini oli röyhähtänyt kasvuun ja ryhtyi jälleen kiipeilemään pitkin seiniä. Laitoin kaksi heinäseivästä pystyyn kasvin viereen, mitä vasten villikko saa rauhassa kiipiä. Senälle sitä ei enää päästetä :)

Vanhassa saunan padassa tomaatit jaksavat kasvaa hyvin. Raakileen alkuja on jo tuloillaan. Samettiruusu on pitänyt toistaiseksi tuholaiset loitolla. 
Malvat ovat puhjenneet kukkaan. Malva on jotenkin niin herkkä ja kaunis kukka. Särkynyt sydän jaksaa vielä kukkia muutamalla kukalla. 
Punaiset viinimarjat saivat peitokseen harsot ja osan pensaista, lähinnä karviaisille laitoin tiheäsilmäiset verkot suojaksi. Mennävuosina ilmesesti supikoira on käynyt syömässä karviaiset. Toivoa sopii, että nyt sato päätyy supikoiran suun sijaan meidän suihin. Ajatuksissa on keitellä karviaisista chutneyta.

Räksiä lentelee lähitienoilla riittävän paljon, joten  ehdin suojata pensaat ennen räksien hyökkäystä. Kirsikkapuu on niin iso, että sitä ei saa mitenkään suojattua, joten syökööt niitä toistaiseksi. Lankoni isä muuten aikanaan käytti menestyksekkäästi räksäkarkoittimena vanhoja joulukuusen koristeita, eli kulta- ja hopeanauhoja ja kiiltäviä palloja. Räksät kuulemma hyvin karttoivat koristeltuja puita. Pitäisiköhän ryhtyä joulupuun koristeluun keskellä kesää?

Myös vattua näyttäisi tulevan ihan mukavasti, jos nyt ei ampiaiset hyökkää halmeelle, kuten viime vuonna.
Kesäkurpitsan taimet olivat pitkään ihan raaskuja. Kun näivettyneet vesimelonin taimet napsin pois, niin manailin näille kurpitsoille käyvän samalla tavalla, jos eivät ryhdy kasvamaan ja kas, nythän ne jo pukkaavat kukkaa. Maissit myös rehottavat, mutta uskallan epäillä, ehtiikö ne tuottaa satoa. 
Perunasatoa on toivottavasti luvassa, koska kukkia jo varsissa näkyy. Yhtään pesää en ole vielä avannut. Antaa vielä kasvaa tovin ennen kurkkaamista.
Toisessa pottumaassa varsien kasvu on heikompaa, vaikka maa on lannoitettu hyvin. No, samapa tuo on, jos varsi ei kasva, mutta perunaa tulee...saa nähdä tuleeko täältä siis perunaa vai kokemusta. 
Raparperipenkki, josta kerättiin juhannuksen jälkeen heti sato talteen, on ryhtynyt tuottamaan uutta satoa.

Nyt ei tähän hätään ole yhtään kuvaa kasvilaatikoista (yllä olevat kuvat on napsittu kännykkäkameralla, kun "oikea" kamera jäi kotiin), jossa ei kasva juuri mikään. Porkkanat, palsternakka, pinaatti, punajuuri ym. ovat ehkä n. 2 cm korkeita, kitukasvuisia ja hyvin vaiteliaita, ihan raaskuja. Olen niille puhunut kauniita ja rumia, mutta näyttää siltä, että laatikoista saadaan siis vain kokemusta tänä vuonna. 

Leppoisaa sunnuntaita sinne!
-Anu-




17.7.2015

Kissanpoikia pesemässä

"Kis kis kippurahäntä, huomenna mennään Lappeenrantaan
- Mitä sinne tekemään? 
Kissanpoikia pesemään..."


No, kissanpoikia ei pesty, mutta Lappeenrannassa vietettin eilen tyttöjen kanssa mukava päivä. Lappeenrannassa käydessä ei voi jättää väliin Linnoituksella käyntiä. 
Kuva täältä

Lappeenrannan linnoitus on alun perin siis ruotsalainen linnoitusjärjestelmä, jota venäläiset laajensivat 1740 luvulla.  Linnoituksen rakentaminen alkoi vuonna 1649 Lappeenrannan kaupungin perustamisen jälkeen. Linnoitus on vanha markkinapaikka, joka sijaitsee sataman välittömässä läheisyydessä. 

Lappeenrannassa käydessä ei voi myöskään jättää mitenkään väliin Linnoituksella sijaitsevaa ihanaa kahvilaa Majurskaa.
1800-luvun puolivälissä rakennettu Majurskan talo toimi aikanaan upseeriperheiden asuinrakennuksena Suomen itsenäistymiseen saakka. Vuosina 1936-1939 rakennuksessa toimi kulkutautisairaala. 1950-luvulla, sotien jälkeen, nykyisen kahvilan tiloissa sijaitsi sateenvarjotehdas. Kahvila Majurska on toiminut paikassa vuodesta 1986, jolloin majurin vaimo  Kati Kaapro perusti taloon ensimmäisen kahvilan. 

Kahvilassa vallitsee ihanan rauhallinen tunnelma. Sisustus on toteutettu vanhoilla tyylihuonekaluilla ja seinillä on runsaasti taidetta. Ihanat pitsiverhot somistavat ikkunoita ja kauniit lampetit ja kattokruunut tuovat valoa. Täällä aika pysähtyy ja samalla on ihana nauttia talon antimista. 



Tarjolla on suussasulavia erilaisia kakkuja ja suolaisia piiraita sekä lounassalaatteja. Rahalleen saa vastinetta tässä kahvilassa, koska annokset  ovat isoja ja erittäin maukkaita ja täyttäviä :)
Kahvilan työntekijöillä on päällään kahvilan henkeen sopivat essut pitsisomistein.

Nautiskelimme lounaaksi ruokaisat salaatit, tässä feta-avokaadosalaatti ja uunituore sämpylä sekä jälkiruoaksi juustokakkua mansikkakastikkeen kera.

Kahvilan kanssa samassa rakennuksessa on erilaisia pieniä puoteja ja käsityöyrittäjien työtiloja.

Yhdessä puodissa myytiin näitä hurmaavan hauskoja Virkkukoukkusen tuotteita. Linkin takaa pääset kurkkaamaan koko tuoterepertuaariin.
Tekstien kanssa saa hyvät naurujoogat :)


Linnoituksen alueella ihan Majurskan vieressä on vanaha Ortodoksinen kirkko. Ortodoksikirkot ovat mielestäni upeita. Harmi, ettei sisältä saanut ottaa kuvia. Kirkon pihalla oli nähtävänä vanha Venäjän vallan aikainen kirkonkello.


Linnoituksen katunäkymää

Lappeenrannan keskustassa oli näin kauniit kukkaistutukset valasinpylväissä. 

Erikoinen on tämän kesän sää. Eilen paistoi aurinko ja lämmintä oli peräti 23 astetta ja nyt ulkona jyrisee ja sataa ihan vimmatusti.
Tänään taitaa olla siis hyvä päivä siivoilla, järjestellä kaappeja ja lueskella kirjoja. Meneehän se loma siinäkin :)

Iloa päivään!
-Anu-