Sielunmaisemia

Sielunmaisemia

22.8.2015

Lintubongausta Saimaan aalloilla

Edellisellä venereissulla Saimaalla ajoimme kahden Sääksen pesän ohi, jolloin pesässä oli vielä poikaset. Tuolloin satoi vettä kohtuullisesti, joten kuvaaminen jä silloin haaveeksi. Nyt suuntasimme tuolle samalle väylälle katsomaan ja kuvaamaan ainakin pesiä. Haaveilin, josko näkisin myös Sääksiä. 

Nyt muutamaa viikkoa myöhemmin poikaset olivat lentäneet pesästä jo pois. Sääksi on pesäuskollinen ja jatkaa pesän rankentämista jälleen seuraavana vuonna. Siksipä pesät saattavat olla hyvinkin korkeita ja painavia. Sääksi rakentaa pesän paikkaan, josta on helppo lähteä lentoon ja josta on hyvä näkyvyys. Syväväylän varrella on linjataulun taakse löytynyt sopiva paikka yhdelle pesälle. Paikka ei kuitenkaan ole mitenkään erityisen rauhallinen, mutta tämä ei ole liiemmin haitannut, koska paikkaan on syntynyt reilun metrin korkuinen pesä. Toisaalta tuosta pesästä näkee pitkälle ja kala-apajat ovat vieressä. 
Linjataulun lähettyvillä en bongannut yhtään Sääkseä, mutta tämän toisen männyn latvaan rakennetun pesän lähettyvillä olikin sitten rannan tuntumassa toisen saaren puun latvuksissa Sääksi, joka lähti lentoon ajettuamme siitä hiljakseen ohi. Sain napattua kuvasarjan linnusta ja nyt kuvia katsellessa huomasin, että taisimme keskeyttää Sääksen ruokailun, koska lennossa olleella Sääksellä on kala matkassa. Toinen pesä sijaitsee pienemmän väyän varrella pienellä luodolla. Tämäkin pesä on kooltaan muhkea. 
Matkan varrella näin vielä muutaman Sääksen kalastamassa, mutta niistä jäi kuvat ottamatta, kun aika meni tuota komistusta ihailleessa. 

Ennen auringonlaskua, illan jo hieman viilentyessä, veden rajaan nousi usvaa, jota keijukaisten tanssiksi kutsun. Tuossa näyssä on jotain mystisen kaunista.
Olimme auringonlaskun aikaan vielä vesillä liikkeellä ja samalla ihailin auringonlaskun värejä ja kauneutta. Toisaalla auringonlasku värjäsi taivaan keltaisen ja oranssin eri värejä taivaalle maalaten kun taas toisella puolella taivaanranta värjäytyi violetin ja purppuran eri väreihin. Voi ihme sentään, että luonto voi olla maalauksellinen ja kaunis!

Kuluva viikko taisi olla kesän yksi parhaista veneilyviikoista. Järvi oli joko ihan tyyni tai sitten ihan pieni tuulenvire liplatteli veden pintaa. Lämmin ilma hyväili kehoa ja mieltä. Matkan varrella näin ja koin taas luonnon kauneutta ja ihmeitä. Akuissa on jälleen virtaa :)

Sulosta sunnuntaita sinne!
-Anu-



6 kommenttia:

  1. Mahtavia kuvia! Kyllä tuolta luonnosta saa niin paljon virtaa, että se on aivan ihmeellistä.:) Kivaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Taina ♥︎ Alati muuttuvassa luonnossa on niin ihana olla.
      Mukavaa viikkoa sinnekin!

      Poista
  2. Kyllä luontoa seuratessa akut latautuvat. Täällä ei ole viime aikoina näkynyt sääksiä, mutta merikotka ilmestyy kaartelemaan aina silloin tällöin, viimeksi loppuviikolla. Tuo usvakuva on todella rauhoittava ja kaunis. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veden äärellä tuo hetki, kun usva nousee, on erikoinen ja jotenkin samalla mystinen. Olin niin iloinen, kun blongasin nuo sääkset. Kiitos Päivi ja ihanaa viikoa sinne ♥︎

      Poista
  3. Aivan ihania maisemia! Ja nuo sääkset..Me näimme tänään mökillä neljä: todennäköisesti poikaset vanhempineen naapurisaaren pesästä. Sääkset ja merikotkat ovat ehdottomia suosikkejani, mitä tulee vesiä ympäröivään luontoon ja sen eliöstöön. Upein luontoelämåykseni lienee ollut ulkoluodolla merikotkan lentoon lähtö vain muutaman sadan metrin päästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No teillä on siellä kyllä ihan mahtavia näkymiä! Olen vasta viime vuosina innostunut lintujen seuraamisesta. Kaikkineen luonto tarjoaa vaikka mitä ihanaa katseltavaa ja kokemuksia. Voisin tuijotella loputtomiin vaihtuvia luonnonmaisemia.
      Kiitos Milla :)

      Poista

Ilahdun jättämästäsi viestistä!