Sielunmaisemia

Sielunmaisemia

24.4.2016

Kevätpuuhia pihalla

Kummallinen on tämä viikonloppu ollut säiden puolesta. Välillä paistaa aurinko ja välillä sataa lunta. Täällä ei onnenksi ukkostanut. Sunnuntai valkeni aurinkoisena, mutta ei aikaakaan, kun pilviverho hämärsi taivaan. Olin ajatellut meneväni tänään Lahteen puutarhamessuille, mutta päätin sitten kuitenkin olla menemättä. Sen sijaan kävin hakemassa honkkarista 40+40 kg GreenCren kevätlannoitetta ja rakeista puutarhakalkkia, kun tarjouksessa olivat. 

Nyt on sitten nurmikkoalueet rapsuteltu loppuun, kalkittu ja lannoitettu. Kalkituksen ja lannoituksen saivat myös pensaat. Isäntä leikkasi yhden aidanteen ja samoilla lämpimillä päärynäpuista vääriin suuntiin töröttäviä oksia poistettiin.
Luonto heräilee hitaasti kevääseen. Jouluruusu työntää neljää kukintoa hitaasti esiin. Tarhakylmänkukka nostaa myös päätään. Lehtikuusi alkaa pikkuhiljaa työntää vihreitä havuisia sulmuja esiin. Takapihan alppiruusut ovat ilokseni nupullaan. Kirsikkapuut ovat säästyneet jäniksien tuhoilta, vaikka jätin ne talveksi ilman suojaa. Sitä vastoin samettisumakki on jälleen ollut pitkäkorvaisten mieleen. Köynnöshortensiat ovat myös heräilleet ja olin jotenkin yllättynyt, miten pitkälle ne männyn rungoissa jo kiipeilevätkään. 

Nyt pihareippailujen jälkeen on mukava kiivetä saunan suloiseen syleilyyn ja sen jälkeen testata, millaiset pyyhkeet sitä tulikaan hankittua. Jovelan Johannan innoittamana tilasin Linasta tällaiset ihanat Hamam pyyhkeet. Pyyhkeiden pitäisi olla hyvinkin imukykyisiä ja nopeasti kuivuvia, siis erinomaiset mm. veneelle mukaan otettavaksi.
❤︎ Mukavaa alkavaa viikkoa sinulle ❤︎
-Anu-







19.4.2016

Sydämellisiä kurkkuja ja kevättuulahdus

Jo muutama vuosi sitten ihastelin jossain lehdessä sydämen mallisia kurkkuja. Viime kesäksi en saanut tilattua muotteja, mutta nyt olin hyvissä ajoin liikenteessä ja viime viikon loppupuolella postin matkassa saapui vihdoin Puutarha.comista tilaamani kurkkumuotit. Muotit olivat vieläpä alessa ja maksoivat 9,90 € kappale. Tilasin sitten samantien näitä kaksi. Sorruin siis oikein viimeisen päälle turhakkeisiin! 

Kasvihuonekurkun ympärille kasvuvaiheessa asetetaan muotti ja kurkun kasvaessa se siis kasvaa muotin mukaiseksi. Hifistelyä, mutta nyt jo hekumoin herkkuleivästä, jossa on sydämellisiä kurkkuja päällä. Pieniä taitavat siis olla minun huvit ja ilot!



Kevään tuloa ei voi enää estellä, joten piipahdin eilen puutarhalla ostamassa vuoden ensimmäiset orvokit. 
Tänään pihakierroksella totesin, että syksyllä istuttamani sipulit  työntävät piipsuja, mutta en muista mitä minnekin laitoin, joten jännityksellä odotan, mitä tuleman pitää.

Jouluruusu aloittelee pikkuhiljaa kukintaa ja yllätyksekseni muratit, jotka jätin kukkapenkkiin talveksi, ovat selviytyneet talven yli. 


"Puolet elämän iloista
on löydettävissä pikkuasioista,
ohimennen siepatuista. "

- O.S. Marden-

Aurinkosia kevätpäiviä sinulle !
-Anu-

3.4.2016

Musiikkia Maestro!

Kauppaostoksilla perjantaina en voinut vastustaa kiusausta ja ostaa päräytin kaksi puutarhalehteä. Molemmissa lehdissä oli taas vinkkejä poikineen, mutta ihan yliveto juttu löytyi Kotipuutarhalehden lopusta "Pintaa syvemmältä" palstalta. FT Johannes Enroth, Helsingin yliopiston biotieteiden laitokselta, kirjoitti äärimmäisen mielenkiintoisen artikkelin aiheesta "Onko kasveilla korvat"?

Tutkimusten mukaan kasvitieteilijät ovat tehneet havaintoja siitä, kuinka puut ja pensaat lähettävät kaasujen muodossa toisilleen viestejä; tilannetiedotuksia ja varoituksia. Maanalaisten rihmastojen avulla kasvit myös viestivät toisilleen ja voivat sitä kauttaa antaa tukea mm. vaurioituneelle yksikölle. Sari Holopaisen artikkelin mukaan "eräässä kokeessa isoon havupuuhun injektoitiin radioaktiivisia hiilen isotooppeja. Tutkijat seurasivat isotooppien leviämistä, ja havaitsivat, että vanhat emopuut siirsivät ravinteita varjossa kasvaville pienemmille puille, myös omille jälkeläisilleen, kunnes ne olivat tarpeeksi isoja yltääkseen itse valoon. Yllättäen tutkijat löysivät myös sienirihmaston välityksellä käytävää vuodenajoista riippuvaa vaihtokauppaa ravinteista havupuiden ja lehtipuiden välillä." Kyllä luonto on sitten ihmeellinen!

Mutta se, että kasvit "kuulevat", eli reagoivat äänitaajuuksiin, onkin minusta todella mielenkiintoista. Enrothin kirjoituksen perusteella ryhdyin sitten hieman enemmän tutkiskelemaan asiaa. Tiede.fi sivustolla löytyi aiheeseen liittyvä samansuuntainen mielenkiintoinen artikkeli. 

Vanha kansa on viisaudessaan sanonut, että kasveille pitää puhua, jotta ne kasvavat paremmin. Tätä koulussa selitettiin sillä, että hengityksestä vapautuu hiilidioksidia kasvien käyttöön yhteyttämistä varten. Totta sekin, mutta äänellä ja äänitaajuuksilla on tutkitusti siis myös vaikutusta kasvien kasvamiseen. Enroth kertoo, että kurpitsan siementen on osoitettu itävän paremmin, kun niille soittaa musiikkia ja maissin juuret kääntyvät sinnepäin, missä musiikki soi.  Tutkimuksia on tehty myös monille muille kasveille. Matalataajuuksinen musiikki (taajuus 125—250 hertsin välillä) on todettu olevan erityisesti kasvien mieleen. Sen sijaan 50 hertsin ääniaallot passivoittivat kasvin geenejä.



Swingin' Spathiphyllums (Svengaavat viirivehkat), on säveltäjä Mort Garsonin näkemys musiikista, mikä auttaa kasveja kasvamaan. 

Miksi kasveille  olisi sitten kehittynyt ”kuuloaisti”? 
Missourin yliopiston tutkijat julkaisivat vuonna 2014  tutkimuksen, jonka mukaan lituruoho osaa tunnistaa sitä uhkaavia ääniä. Kun perhosen toukka rouskuttaa kasvin lehteä, siitä lähtee ääni, joka värähtelee omalla taajuudellaan. Lähellä ateriointia oleva toinen lituruoho tunnistaa värähtelyn ja havaitsee nälkäisen toukan siirtyvän kohta seuraavaan apajaan. Tutkijat havaitsivat, että syömisäänelle altistetut lituruohot erittivät nopeasti enemmän toukilta suojaavia kemikaaleja kuin hiljaisuudessa olleet lajitoverit. Äänellä ja lisääntyvällä itsepuolustuksella oli siis selkeä yhteys.



Summa summarum

Tänään siirsin / koulin  maissit, latva-artisokat ja valkoisen kurkun taimet isompiin ruukkuihin. Muutaman tomaatin myös koulin ja osa jäi odottamaan sirkkalehtien kaveriksi kasvavia uusia lehtiä, jonka jälkeen koulinta jatkuu. 

Tämän viikonlopun jälkeen kuitenkaan elämä ei ole enää entisellään. 
Kodinhoitohuoneessa on meillä Tivoli Audio radio, jota kuuntelen silittäessä ja mankeloidessa (sujuu nuo työt paljon rattoisammin), mutta nyt sulosointuja saa kuunnella taimet, koska pitäähän sitä ihmisen tieteelliseen tutkimukseen uskoa. Lukemieni artikkeleiden mukaan klassinen on taimille ja ylipäätään kasveille ihan ykkönen ja sitten tulevat poppi ja rokki. Kantrista kasvit eivät perusta, en muuten minäkään, joten nou hätä!

Ja koska olen jo rapsakat 30 vuotta harrastanut klassista yksinlaulua lähestulkoon kasveille sopivalla äänitaajuudella (Mezzosopraano 240 – 860 Hz), niin voisipa sitä laulaa luikauttaakkin taimien kanssa touhutessa. Siitäpä syntyisikin mielenkiintoinen tutkimus, eli miten taimet reagoivat kasvattajansa lauluääneen. 


Siispä Musiikkia Maestro!

***

Hymy & ajatus täältä sinne 
ja 
mukavaa alkavaa 
huhtikuisen keväistä viikkoa sinne!

-Anu-