Sielunmaisemia

Sielunmaisemia

29.5.2016

Viikonlopun vietto Sahanlahdessa juhlien merkeissä

Viikonloppu hurahti mukavissa tunnelmissa Puumalan Sahanlahdessa. Serkussarja kokoontui perheineen viettämään vanhimmasen serkuksen 70-vuotispäiviä. Koska serkkupoika on työkseen luotsannut sisävesilaivoja, niin juhlat vietettiin odotetusti laivalla Saimaan aalloilla. Matka Sahanlahteen, missä yövyimme, taittui vuonna 1907 rakennetulla rautarunkoisella tervahöyrllä S/S Wennolla. Kapteenina toimi itseoikeutetusti päivänsankari.  


Sahanlahti on vanha sahayhdyskunta, joka syntyi 1740-luvulla perustetun vesisahan ympärille. Saha tunnettiin Puumalan eli Miettulan sahana. Maakunnassa siitä käytettiin nimitystä Puumalan ruukki. Kyseessä on yksi Saimaan alueen vanhimmista sahalaitoksista.


Alueen viimeinen saha purettiin vuonna 1936. Näin ollen sahatoimintaa Sahanlahdessa harjoitettiin lähes 200 vuotta. Kulttuurihistoriallisesti arvokas miljöö henkii menneiden aikojen tunnelmaa.
Vanha vesisaha sijaitsi aluetta halkovassa koskessa, mikä yhdistää Niskalammen ja sen yläpuolisen vesireitin Saimaaseen. Sahan olemassaolosta muistuttaa vielä raunioiden ohella koskessa oleva vanha uittoränni.


Sahan ensimmäinen omistaja oli lääninsihteeri Johan Wilhelm Weinander. Vuosisatojen aikana sahan omistajat ovat vaihtuneet lukuisia kertoja. Sen viimeinen omistaja oli Enso Gutzeit Oy, jolle saha siirtyi vuonna 1910.

Sahanvalttarin talo toimii nykyisin vastaanotto- ja ravintolarakennuksena. Alkuperäisen rakennuksen kylkeen on tehty laajennusosa.
Sahanvalttarin talon ulkoseinällä on laatta, jossa kerrotaan talon olevan Elsa Heporaudan syntymäkoti. Heporauta oli suomalainen kirjailija ja Kalevala Korun sekä Kalevalaisten Naisten Liiton perustaja. Hänen vanhemmat olivat  sahan hoitaja Johan Henrik Koponen ja Ida Karolina Liukkonen. 

Sahatyöläiset perheineen asuivat kosken molemmin puolin rakennetuissa mökeissä.  Sahanvalttarin talon ja siihen kuuluvien ulkorakennusten lisäksi alkuperäisestä asutuksesta on jäljellä mm.nykyinen museo pihapiireineen.

Pääsimme lauantai-iltana nautiskelemaan hyvän ruoan, juoman ja musiikin lisäksi savusaunan pehmeistä löylyistä ja paljuilusta. Aittamajoituksen lisäksi alueella on Väentupaan tehty hotelli sekä useampi Villa. 

Alueella, ihan rannan tuntumassa, oli huonoon kuntoon päässyt vanha ruumishuone eli ruumiskoju, mikä on tuossa käytössä  perimätiedon mukaan viimeksi ollut 1800-luvun loppupuolella.  Kyseessä on seutukaavan suojelukohde ja Etelä-Savon mittakaavassa erittäin harvinainen rakennustyyppi. Toivottavasti tämä rakennus saadaan vielä kunnostettua.
Sunnuntaina puksuteltiin Wennolla takaisin sen kotisatamaan Puumalaan. Koska Sahanlahden vierasvenesatama oli  mainio ja alueen palvelut hyvät, niin uskon, että palaamme tuonne kesän aikana veneellä. 

Juhlat olivat erittäin onnistuneet ja ympäristönä Sahanlahti on kerrassaan idyllinen. Vielä kun pääsi kokemaan tuollaisella höyrylaivalla risteilyn, niin voiko sitä ihminen paremmalla mielellä olla.

Nautinnollista alkavaa viikkoa sinne!

-Anu-


22.5.2016

Istutusta, istutusta ❤︎


Perjantaina vietin lomapäivän aurinkoisissa tunnelmissa. Kävin puutarhalta hakemassa kesäkukkia ja yrttejä. Meillä etupiha on kesällä paahtavan kuuma, joten pitäydyin tänäkin vuonna varmassa valinnassa, eli kirkkaanpunaisessa riippaverbenassa. Viikonloppu hurahtikin sitten pihalla istutuspuuhissa ja  pihavaraston siivoamisessa. Aika kuluu pihapuuhissa ratevasti ja illalla saunan jälkeen on niin väsynyt, että nukkumatti napsauttaa hetkessä silmät kiinni. 
Oliivipuu säilyi hengissä talven yli, mutta vähän raaskuhan tuo on. Katsotaan, miten puu jaksaa kasvaa. Alkukeväästä ostin kaksi isoa  laventelia, josta toinen päätyi sisääntulon portaille. Löysin ihan sattumalta myös laakeripuun ja rungollisen rosmariinin, joten eihän niitäkään voinut jättää ostamatta. Mutta sitten tuo sykähdyttävä ihanuus, riipparölli, oli ihan pakko ostaa, kun niitä  suosikkipuutarhassa oli myytävänä. Riipparöllissä on jotain japanilaishenkisyyttä, bambumaisuutta, joka nappasi heti. 





Puutarhalla oli tänä vuonna istutettu valmiiksi yrttimixejä. Mukaan koriin nappasin rosmariini-timjami yhdistelmän, salvia-timjami mixin, oliiviyrtti-curry yrtti mixin sekä basilikaa, iisoppia sekä valkosipuliyrttiä. Istuttaessa näitä tuoksu oli kerrassaan huumaava.



Lavakauluksiin istutin keltaista ja vihreää kesäkurpitsaa sekä maissia. Jokaiseen lavaan laitoin myös muutaman samettiruusun tuholaistorjujiksi. 
 Yrttilaatikossa on kirveliä, lipstikkaa, ranskalaista rakunaa, joka ihmeen kaupalla talvehti hyvin, iisoppia, valkosipuliyrttiä, ruohosipulia ja persiljaa. 

 Nämä vakoisen kurkun taimet ovat himppusen raaskuja. Katsotaan, jaksavatko ne jatkaa jalkojaan. 
Latva-artisokkaa istutin nyt vähän maltillisemmin per laatikko, mitä viime vuonna. 
 Suurin temuaminen oli kasvihuoneen kanssa. Aloitin kasvihuoneen järjestelyn lauantaina aamusta. Kasvatin itse kirsikkatomaatin taimia, jotka päätyivät kasvusäkkeihin. Suklaatomaatin ostin puutarhalta, kuten myös parvekekurkun. Kasvihuonekurkun taimet kasvatin itse. Amppelitomaatit, chilin taimet ja minttu ovat yöpymässä kasvihuoneessa. 
Takapihalla metsän rajassa kukkiin muutama mesimarja ♥︎ 
Tässä myös ns. vahinkolöytö, eli tuuheaakin tuuheampi eukalyptus. Istutin pensaan isoon ruukkuun ja sijoitin varjoisempaan kohtaan. Bambupenkki odottaa pesua ja mahdollista lakkausta. 


Vielä kohtuullisen pienet kirsikkapuut ovat ihaanssa kukassa. Talven jäljiltä odottelen vielä, miten samettisumakit pärjäsivät. Hieman huonolta näyttää ainakin toisen kohdalla, mutt vähän myöhäisherännäisiä nuo pensaat ovat. Klematis taisi kupsahtaa, joten taimikaupoille pitää vielä lähteä. 




Kevät on ihanaa aikaa!
Puutarhassa - sieltä minut parhaiten löytää. 

Iloa alkavaan viikkoon ❤︎

-Anu-

15.5.2016

Viikonloppuna ihan pihalla


Tammmikuussa suunnittelin ryytimaan uudistusta. Täällä meidän suunnalla viikonloppu oli lähes poutainen. Lauantaina tihkutteli  vähän vettä, mutta se ei pihahommia juurikaan haitannut.  Tänään sunnuntaina sää oli poutainen ja iltapäivästä alkaen aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Sen verran tuulista oli, että hyttysistäkään ei ollut haittaa. Niitä nimittäin on jo ihan kiitettävästi tuolla metsän reunassa. 

Koska sää meitä suosi, niin ryhdyimme isännän ja vanhimmaisen tyttären kanssa tuumasta toimeen ja laitoimme uudet viljelylaatikot paikoilleen. Noiden takana olevien laatikoiden kohdalla oli kitukasvuinen syreenipensas. Sen siirsimme pihalla toisaalle. Kasvihuoneen vieressä oli marjapensas, mikä myös sai lähtöpassit jo aiemmin keväällä. Lavakauluksien pohjalle laitoimme jyrsijäverkon ja  reunukset + pohjan suojasimme suojakankaalla. Kuorike loppui harmikseni hieman kesken, mutta nousuviikolla sitä käyn hakemassa lisää ja laitan puuttuvat kohdat kuntoon.  

Kävimme kotvan aikaa isännän kanssa vääntöä siitä, maalataanko kasvilavoja vai ei. Minä olisin maalannut, mutta isäntä ei. Hän veti pidemmän korren (annoin suosiolla periksi), joten tuossa laatikot saavat nyt harmaantua rauhassa, jos ei uutta keskustelua asiasta oteta :)

Etupihalla tehtiin muutos sisääntulon kohdalla, missä minulla on ollut kivikkokasveja. Kivikkokasvit ja niiden seassa iloisesti ja vahvasti kasvaneet voikukat saivat väistyä ja tilalle istutettiin jo viime vuonna ostettu vartettu lehtikuusi. Lehtikuusen viereen nostin japaninvaahteraruukun ja uutukaisen patsaan. 

Etupihalla vielä pitäisi jatkaa kivialueiden imurointia. Imuroin teollisuuspölynimurilla siis kivialueet, jotta väleihin ei kerry liiaksi orgaanista ainetta kasvualustaksi rikkaruohoille yms. Toki onhan pihalla imurointi yleisestikin hupia herättävä ja mikäs sen mukavampaa on, kuin tarjota naapurustolle mukavat hymyt ja naurut. Lisäksi polulla kasvavien kasvien kitkemistä olisi tiedossa. Perennapenkkikin odottelee pieniä muutoksia, mutta kaikki aikanaan. Uusi vesiaihekin on jossain vaiheessa tulossa, kunhan ennätän lakata bambuosat. Homma jäi viime vuonna tekemättä, mutta mikäs kiire tässä on, valmiissa maailmassa.

Päivän päätteeksi käänsimme vielä lehtikompostit. Avokompostin päälle voisi hyvinkin istuttaa kurpitsan kasvamaan. Sen verran hyvin  lehdet ja muu puutarhajäte on jo kompostoitunut. 

Koska sade kiersi meidät riittävän kaukaa, niin viikonloppu tuli vietettyä pääosin ihan pihalla. Tästä on hyvä jatkaa istutuksi. Perunat ja muut kylvöt teen sitten laskevan kuun aikaan, eli viikosta 21 alkaen. Jos kuunkierron merkitykseen on uskominen, niin nyt nousevan kuun aikaan ei pottua kannata maahan laittaa.


"Yksi ihastuttavimpia asioita, 
mitä puutarha tarjoaa, 
on odotus".

- W.E.Johns-


Terveiset täältä puutarhatunnelmista sinne!
-Anu-



13.5.2016

Kirsikkapuut kukassa ❤︎

Kirsikkapuun kukinta saa minut ihmeellisen onnelliseksi. Tätä hetkeä odotan aina keväällä. Pieniä asioita, mutta kevään lapselle tärkeitä. Pihalla on kaksi kirsikkapuuta, jotka lumoavat minut kauneudellaan joka vuosi. 

Tänään kotiin tullessa ilta oli aurinkoinen ja taivas kauniin sininen. Tuulenvire tuiversi hiuksia ja hyväili ihoa, auringossa oli lämmintä, mutta varjon puolella ilta enteili jo viileän ja sateisen viikonlopun tuloa. Käyskentelin kameran kanssa pihalla ihastelemassa luonnon ihmeitä ja kauneutta. 




Talon takana metsässä kukkii mustikka runsaasti. Valkovuokot kurkoittavat vielä hetken kohti aurinkoa, kunnes väistyvät muun kasvillisuuden tieltä. Ensimmäistä kertaa huomasin talon lähellä olevassa katajassa muutaman marjan. Koivu kasvattaa lehtiä eritahtisesti, riippuen lajista ja koosta. Sammal kukkii turveharkoissa ja verivaahtera kasvattaa punaisia lehtiä kauniisti. 

Rakastan kevättä  missä tahansa, 
mutta jos saisin valita, 
tervehtisin sitä aina puutarhassani.

-Ruth Stout- 

Tästä on hyvä aloittaa viikonlopun vietto. 
Mitä se tuo tulleessaan, jää nähtäväksi.

-Anu-

6.5.2016

Lomapäivän vietossa Porvoossa

Tänään suuntasimme koko perhe lomapäivän viettoon Porvooseen. Aamukahvit käytiin nautiskelemassa iki-ihanassa Porvoon paahtimossa. Mukaan ostimme vaniljakahvia kotiin ja vävykokelaalle chili-suklaakahvia. Koska aamusta alkaen oli jo terassikelit, niin missäpäs muualla, kuin paahtimon paatissa, kahvit nautittiin. Ihana paikka ja kerrassaan hyvät kahvit! 
Kiertelimme kaikessa rauhassa vanhan kaupungin hurmaavissa puodeissa ja välillä istuskelimme penkeillä ihastelemassa vanhan kaupungin tunnelmaa. Porvoon tuomiokirkkokin käytiin katsomassa. 
Lounaspaikaksi valitsimme paikallisen ravintolan Sicapellen
Lounaaksi söimme grillattua avomaan kurkkua ja forellin mätiä. Sen jälkeen tarjolla oli kuhaterriiniä, keitettyä parsaa ja uusia perunoita. Kolmantena lajina tarjolla oli Iberico possun kuvetta ja grillattua kevätkaalia. Lounaan kruunasi suussa sulava jälkiruoka, eli vuohen maidosta valmistettu vaniljaparfait ja marinoidut raparperit.
Lounaalla vierähti rapiat kaksi tuntia ja tarjoilut olivat suussasulavia. Kulinaristinen nautinto, sanoisin. En muista, koska olisin näin hyvää ruokaa syönyt!

Porvoopäivän jälkeen ajelimme vielä Loviisaan ja sieltä Eija´s Gardeniin Ahvenkoskelle, mistä löysin kaksi uutta tarhakylmänkukan taimea. Aikaisemmin en olekaan vielä löytänyt valkoisia ja punaisia kylmänkukkia, joten nämä terhakat taimet lähtivät matkaan sinisen lajitoverin seuraksi. 
Porvoosta Henriettan kukasta löysin tämän ihastuttavan vahakukan. Vahakukka leikkokukkana on alkuvuoden yksi suosikkikukistani, mutta en sitä ole vielä milloinkaan nähnyt ruukkukasvina. Pakkohan tämä ihastus oli sitten kotiin ostaa. 
Tällainen pieni irtiotto arjen timellyksestä oli tarpeen ja mikäs lomapäivää oli viettäessä, kun aurinko paistoi täydeltä terältä, lämmintä riitti ja ruoka oli mitä mainiointa.  Porvoo on ihastuttava paikka ja Sicapelle - sinne palaan uudelleen!

Aurinkoista ja mukavaa viikonloppua sinulle!

-Anu-

1.5.2016

Talvehtineet japaninvaahterat ja kuistien siivousta


Himppusen jännitti, miten japaninvaahterat selviävät talven yli autotallissa, jossa ei juurikaan valoa ole, lämpöä n. 10-15 astetta talvella kylläkin. Kastelin "talviunilla" olevat vaahterat n. kerran kuukaudessa. Tänään kannoin ruukut ulos, leikkasin kuivat oksat pois ja annoin ensimmäiset lannoitteet vaahteroille. Hengissä olivat, kaikki kolme. Uutta lehteä jo pukkaa, mutta kovin kelmeitä vielä ovat valon puutteesta johtuen. Vaikka lämpöaalto alkoi meitä täälläpäin tänään helliä, en luota siihen, että yöt ovat vielä riittävän lämpimät, siksi siirsin illansuussa vaahterat kasvihuoneeseen suojaan.

Ilokseni löysin, ihan sattumalta, kukkakaupasta jo komeassa lehdessä olevia pieniä japaninvaahteroita. Ostin kaupan tyhjäksi, eli kaikki kolme, mitä myynnissä oli. Nyt saan muutamaan paikkaan lisää näitä ihastuttavia pensaita.
Iltapäivällä sain tarmonpuuskan ja ryhdyin siivoamaan takaterassia, eli saunan vilpolaa. Kuistilla on talvisin säilytykessä kesäkalusteitä ja ruukkuja. Kalusteet siirsin vapun ja ensimmäisen lämpimän päivän kunniaksi omille paikoille ja ruukut odottamaan uuden kauden kukkia. 
Vihdoinkin knaapeista tehty naulakko löysi paikkansa, kuten myös ensimmäinen tekemäni  apinannyrkki.

Pihapuhteiden ja saunan jälkeen oli mukava istahtaa siistittyyn  vilpolaan kuuntelemaan lintujen iltakonserttoa. 

Mukavaa alkavaa viikkoa sinulle!
-Anu-