Sielunmaisemia

Sielunmaisemia

25.9.2016

Rentoa viikonloppua, iloja ja poikki syötyjä johtoja

Työrintamalla on riittänyt omiksi ja muidenkin tarpeiksi sutinaa,  joten tämä viikonloppu oli hyvinkin odotettu akkujen lataus tauko. Vanhimmainen tytär tuli kyläilemään yksikseen, kun hänen avopuoliso riensi omien harrastusten pariin viikonlopuksi. 

Perjantaina käytiin koko ydinperheen voimin Kouvolassa melko uudessa ja sisustukseltaan mukavassa Gastropub Betonyssä syömässä iki-ihanat makkaraperunat ja nauttimassa oluset ja kokikset. Kylläpä oli sen jälkeen mukava käydä mahan viereen maate ja aloittaa viikonlopun vietto rennoissa tunnelmissa. 

Lauantaina aloitin sitten heti aamusta pyykinpesun... tai olisin aloittanut, mutta kone ei lähtenyt käyntiin. Lilli ihanainen oli löytänyt esteen ja purra narskauttanut johdon siihen kuntoon, että kone ei inahtanutkaan. Siinä sitten ihmettelemään asiaa ja kyselemään Lilliltä, jotta mitäs oot tehnyt. Siinä hän vain loikoili ja katseli minua sen näköisenä, että mitä ihmettä siinä vouhkaat - en se minä ollut, se oli  pirkka :)
Ole siinä sitten vihainen. No, nyt on johto uusittu ja pyykki pyörii. Oma vika, kun en ollut tuota pientä johdon pätkää, mikä oli näkyvissä, älynnyt suojata. Kaikissa muissa johdoissa oli kyllä jo suojakuoret.
Lohtu tässä oli se, että Lilli ei päässyt hengestään tuossa johdonsyöntitouhussa!

Lauantaina käytiin maalta hakemassa polttopuita sen verran, että saatiin syksyn ensimmäiset kunnon takkatulet palamaan. Olipas ihana istua takan ääressä ja rentoutua tyttöjen kanssa rupatellessa. 

Tänään vietiin esikoinen omaan kotiin tuohon naapurikaupunkiin. Samalla napsin muutaman kuvan hänen ja avopuolisonsa huushollista ihan luvan kanssa. Nuorilla on aivan ihana viihtyisä koti. 





Kirjahyllyssä on Johanna Oraksen työ "Sorry, we are closed". Siinä on asenne kohdillaan :)
Vanhimmaiseni on ihastunut mehikasveihin ja muutenkin nyt vihersisustamiseen. 
Ennen kotiinpaluuta laitettiin vielä makkariin muutama taulu seinälle, jotka esikoinen on saanut kummivanhemmiltaan ylioppilaslahjaksi. 

Olen niin iloinen ja onnellinen siitä, että vanhimmainen on päässyt hienosti oman elämän alkuun, hänellä on hyvä opiskelupaikka yliopistossa ja kaikki palaset ovat loksahdelleet kohdilleen. 



"Elämä on yliopisto, jossa kaikki ovat opettajia. 
Kun heräät, muista mennä kouluun."
-Tuntematon- 
Minulla on edessä mielenkiintoinen, työntäyteinen ja monivivahteinen työviikko. Mitä se tuokaan tullessaan, sen tietää taas viimeistään perjantaina!
❤︎ Mukavaa alkavaa viikkoa sinulle ❤︎ Anu




6.9.2016

10 vuoden odotus ja kurkistus syksyiseen kasvihuoneeseen


Eikös se niin ole, että jos jotain oikein kovasti haluaa, sitä voi odottaa vaikka kuinka pitkään...

Olemme muuttaneet tähän taloon 10 vuotta sitten ja silloin kävimme keskustelun siipan kanssa siitä, onko olohuoneessa sohvapöytä tarpeellinen vai ei. Hänen mielestään ei ja minusta kyllä.  Edellisissä kodeissa meillä oli sohvapöytä, mutta tätä kotia sisustettaessa sohvapöydästä käytiin piiiitkä keskustelu, jonka jälkeen annoin periksi. Meille ei siis hankittu pöytää. 

Tänä syksynä ryhdyin puhumaan asiasta uudelleen ja kuinka ollakkaan siippa myöntyi ajatukselle. Suurin piirtein samalta seisomalta menin tilaamaan pöydän. Unelmieni sohvapöytä olikin haettavissa jo muutaman päivän jälkeen ja nyt tuo ilmava lasinen Air sohvapöytä seisoo sitten koko komeudessaan ja 25 kilon painollaan olohuoneessa. Pitkä odotus on siis palkittu ja voi että olen niin iloinen siitä, että voin asetella pöydälle kukkia ja kynttilöitä. 


Toinen odottamisen arvoinen asia ilahduttaa minua päivittäin pihalla. Kasvihuonettakin odotin tovin jos toisenkin. Olisinhan voinut hankkia sekä sohvapäydän että kasvihuoneen ihan milloin vain, mutta minusta periaate on periaate. Jos toiselle ei jokin asia käy pirtaan, niin ei sitä väkipakolla kannata känää rakentaa. Joskus yhteiseen näkemykseen joutuu kulkemaan pidemmän polun kautta.

"Jos käymme riitelemään menneisyydestä ja nykyisyydestä, 
saamme todeta hävinneemme tulevaisuuden".
- Winston Churchill- 

***

Viikko sitten tyhjensin kasvihuoneen kurkuista ja tomaateista. Pesin kasvihuoneen sekä pois laitetut ruukut ja kastelualtaat mäntysuopaliuoksella. Puhdistettuun kasvihuoneeseen nostin pihalla olleet paprikat ja chilin kypsyttämään sadon loppuun. Kasvihuoneeseen pääsi myös upeassa kukassa oleva hortensia ja kaksi tuolia, mitkä odottavat istujia.






 Chilin syöjiä on meillä perhepiirissä, joten erityisen iloinen olen siitä, että chilit ovat kypsyneet hyvin. Saas nähdä ehtiikö paprikat kypsyä lopuun. Maissien kohdalla kesä jäi liian lyhyeksi - sen totesin tänään, kun kävin maissien kasvustot läpi. Mutta siitä ei sovi masentua, koska kokemusta kertyi taas roppakaupalla!

Elokuu ja syyskuun alku ovat olleet työrintamalla erityisen kiireisiä, joten kaikki se voimaantuminen ja ilo, mitä puutarhassa touhuaminen, vaikka hetkellisestikin, antaa, otan avosydämin vastaan. Nyt haaveilen jo huomisesta puutarhaillasta ja siitä, että pääsen kapsutusten jälkeen istumaan kasvihuoneeseen teekupposen kanssa.

Aurinkoista viikkoa sinulle!
-Anu-