Sielunmaisemia

Sielunmaisemia

26.12.2016

Talven selkä on taitettu ja muutoksen tuulet puhaltelevat


Ilonaiheita


1. Opettelen tekemään töitä "normaalisti"

Kohtalaisen verkkaista on tänä vuonna ollut tämä minun postaustahti.  Kaikella on aikansa ja ajankäytöllä selitykset. Suurin aikaimuri tänä vuonna, erityisesti alkusyksystä loppuvuoteen, on ollut leipätyö isoine muutoksineen ja muutosten suunnitteluineen. Eikä se muutos ole vieläkään loppunut, eikä lopu vähään aikaan, jos koskaan. Muutos taitaa olla pysyvä ilmiö.

Suurin asia kuitenkin on henkilökohtaisesti työssäni tapahtunut muutos. Joulukuun puolesta välistä alkaen olen ihmetellyt työaikaa. Sitä minulla ei ole ollut viimeiseen 17 vuoteen. Oikeasti tuntuu ihan hassulta tehdä töitä "normaalin verran", kun on tottunut minimissään 45-50 tunnin työviikkoihin. Mutta tässä sitä opetellaan ja siitä siis ensimäinen ilonaihe. Arkeen ja pyhään vapautuu nyt enemmän ns. omaa aikaa, mistä olen erittäin iloinen ja perhe myös. 

2. Talven selkä on taitettu

Pimeä syksy ja alkutalvi sulkivat työmatkalaisen syleilyynsä enkä valosan aikaan juurikaan ehtinyt liikkua ulkosalla, saati liikkua millään muulla kuin autolla. Se ei olikein kuntoilusta käy. Vaikka valoisa aika on edelleen lyhyt, niin tieto siitä, että talven selkä on taittunut ja päivät pitenevät, saa minut onnelliseksi. Hetki hetkeltä valon osuus päivässä lisääntyy. Kohta pääsee jälleen rapistelemaan siemenluetteloja ja pohtimaan mitä sitä kasvimaalle ja kasvihuoneeseen laittaisi kasvamaan. Ja sekös tuo hyvää mieltä!

Laakeripuu sai talvehtimispaikan kuistilta, missä se näyttää viihtyvän kohtalaisen hyvin

3. Turha hössötys sikseen ja onnistunut tuuvinki

Päätin, että joulun tuloa en murehdi, enkä liiemmin järjestelyjen kanssa hössötä. Kaappeja en siivonnut. Siivoan ne sitten joskus toiste, kun pakottava konmaritustarve iskee. Tein siis ihan normaalin viikkosiivon ja kävin kukkakaupasta hakemassa muutamat tuoreet kimput pöydille. Joulu tuli siis hössöttämättäkin ja mukava joulu tulikin!

Jouluruokien osalta mentiin jo luotujen ruokaperinteiden mukaan, joskin muutama uusi kokeilu mahtui mukaan. Tytöt auttoivat valmisteluissa niin paljon, että pääsin erittäin vähällä valmistelujen suhteen. Nuorimmainen loihti mätikakun, ankankoipirilletten ja Waldorfin salaatin, esikoinen valmisti porokakun, salaatit ja valkosipulijuuston. Appi toi tullessaan kinkun ja anoppi porkkanalaatikon. Minun kontolle jäi kattaus ja esillepano, jälkiruoan sekä imelletyn perunalaatikon teko. Isäntä hoiteli kalapuolen. Yhteistyöllä siis kaikki valmistui vaivatta, samalla joululauluja kuunnellen ja mukavia jutellen, rennossa tunnelmassa. 

Ainut jännitysmomentti oli tuo tuuvinki, eli imelletty perunalaatikko, koska sitä en tähän ikään mennessä ollut aiemmin  tehnyt. Valmistuksen on aikaisemmin hoitanut edesmennyt siskoni tai lankoni ja sitä ennen edesmennyt äitini. Tuntui niin mukavalta, kun tytöt sanoivat paiston aikana, että täällä tuoksuu "oikealta" ja maistettuaan laatikkoa sanoivat sen maistuvan oikealta tuuvingilta. Onnistuin! 


4. Otetaan lungisti

Ja niinhän me tehtiin. Joulupäivän koko perhe lötkötteli pyjamissaan, välillä lukien, musiikkia kuunnellen, elokuvia katsellen ja välillä syöden. Otin minä myös päiväunet, kun niin rupesi raukomaan syönnin jälkeen. Nenääni en ulos laittanut ennen tätä päivää. Akkuja on siis ladattu ihan kunnolla. 

Lilli pikkarainen on myös mestari ottamaan rennosti ja näytti muutamaan otteeseen esimerkkiä siitä miten mahan vieressä maataan.
Tämä pieni otus tuo päivittäin iloa elämään olemuksellaan ja ihanilla tavoillaan. 


Juuri nyt tupa on täynnä esikoisen ystäviä (10 nuorta aikuista) ja alakerrasta kuuluu puheen pulputus ja naurun remakka. Talo on täynnä  riemua. Loikoilemme tässä isännän kanssa vieritysten maailman menoa ihmetellen. Elämä on mallillaan juuri nyt. 


"Mikään ei ole arvokkaampaa kuin tämä päivä."
-  J.W. von Goethe - 


Mukavaa Tapaninpäivän iltaa sinulle!
-Anu-


9 kommenttia:

  1. Kiva postaus oli, kiitos tästä. Maistuva menu teillä on ollut jouluna. Onnea "normaaliin" työaikaan. - Hyvää loppuvuotta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anneli ❤︎ Ihanaa loppuvuotta myös sinulle!

      Poista
  2. Ihan on kuule samat ajatukset täällä. Kevättä ja valoa kohti! Joulu onneksi tuli ja meni jo.

    Ja kiva kuulla työn normalisoitumisesta. Pitkää päivää oletkin painanut.

    Kaikkea parasta vuoden viimeisiin päiviin Anu <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joulu on mukava asia, mutta onneksi rajallisen ajan kestävä. Minkäänlaisia paineita joulusta en suostunut ottamaan ja pyjamassa pari päivää soljui mukavasti. Koko perhe näytti nauttivan lötköilystä täysin siemauksin. Tänään jo ryhdistäydyttiin. Olen niin onnellinen tästä uudesta elämäntilanteesta, että töissä jo vähän toivoivat, että pyyhkisin jatkuvan hymyn virneen naamalta pois :)

      Poista
    2. Niin ja ihania loppuvuoden päiviä sinulle Annukka ❤︎

      Poista
  3. Joskus ihan hämmästelen, miten samoissa ajatuksissa siellä oletkaan. Itselläni on tuo sama menossa, tai siis sinne suuntaamassa. Muutoksen tuuliin, töiden vähentämiseen tästä kohtuuttomuuksin valahteneesta vaiheesta, jossa itse ollaan syypäinä. Ihanat tarjoilut teillä on olleet ja miten isoksi Lilli on kasvanut! Aika menee ja kuluu, taas yksi huomautus itselleni siitä, että olisi syytä olla läsnä siinä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suunta on siis oikea molemmilla - siitä peukutus molemmille!
      Vaikka stressiä ja aivojen ylikuormitusta on tutkittu paljon, niin silti aina jaksaa ihmetellä, miten paljon stressin purun myötä vapautuu aivoihin tilaa luovuudelle. Sitä ei siinä työn pöhinässä huomaa, miten tiukoilla sitä oikeasti on. MInulle ainakin käy niin, että tiukoissa kuormitustilanteissa luovuus ja osin rationaalisuus vaan katoaa (se ei ole toivottavaa näissä töissä) ja sitten tilanteen muuttuessa päässä alkaa pulputa kaikenlaista uutta ideaa ja ajatusta. Outo oravanpyörä, josta kannattaa hypätä pois.
      Olen niin onnekas, kun tytöt ovat hyviä kokkeja sekä auttavaista ja tekevää sorttia. Jaettuna valmistelut sujuvat hyvin. Lilli ihanainen on jo melkein 1,5 kiloinen pallero ja nyt jo aikuisen mitoissa. Jouluna hänkin ylensöi, kuten muukin poppoo, mutta paluu arkeen on alkanut sopivasti kaikilla. Mukavaa loppvuotta sinne Jovelaan :)

      Poista
  4. Olipa kiva lukea järkeviä ajatuksia. Työaika on itselläkin välistä hyvin vaihteleva. Sulla on ainakin työntäyteistä ollut aika, ja omasta mielestäni ihmisellä pitäisi olla myös vastapainoa työlle ja sopivasti omaa aikaa. Tuo teidän pupu on kyllä ihana; osaa ottaa lunkisti. Löysin tänne blogiisi vasta ja jäin lukijaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sydämellisesti tervetuloa lukijaksi ❤︎
      Työ on tärkeä osa elämää, mutta ei se liiaksi saa aikaa rohmuta. Arjesta ja pyhästä on hyvä ottaa pienetkin ilon ja onnen hetket talteen. Nytkin olen juuri kahvipaussilla pihahommista. Täällä on lumeton maa ja teen nyt uuden vuoden kunniaksi syksyltä rästiin jääneitä pihahommia - aika mukavaa puuhaa :)
      Mukavaa vuoden viimeistä päivää sinulle!

      Poista

Ilahdun jättämästäsi viestistä!