Sielunmaisemia

Sielunmaisemia

7.6.2017

Kevään pikakelaus ja hups - kesä tuli!

Hui miten huhtikuu ja miltei koko toukokuu, eli melkein koko kevät, vierähtikään minulta ohi. Olen niin kevätihminen kun olla voi ja nyt minulla on tunne, että tämän vuoden kevät ohitettiin jotenkin pikakelauksella. Syy lienee erikoisissa sääoloissa, koska mitään muuta erikoista selittävää tekijää asialle ei ole. Blogin päivityksestäkin on jo pitkä aika, mutta täällä taas linjoilla ollaan.

Ennen toukokuun lopun kylmiä sekä räntä- ja lumisateita istutin keäkurpitsat ja pavut avolavalle sekä kasvihuonekurkut kasvihuoneeseen. Onneksi huolellinen harsotus suojasi taimet kylmältä. Kasvimaan ja pihan kuulumisiin palaan tuonnempana, koska pikakelauksen vuoksi piha näyttää enemmin rytölältä kuin puutarhalta ja sekös vähän harmittaa. Toisaalta sen ajan, mitä normaalisti olen pihatöissä ahertanut tähän aikaan vuodesta, kului tänä vuonna juhlien. Oli ystäväpariskunnan häät, nuorimman serkkuni pienen pojan ristiäiset ja yhden serkkuni vanhimmaisen ylioppilasjuhlat. Ihania juhlia kaikki. 


Ella kirjoitti ylioppilaaksi taidelukiosta ja hänellä oli ihastuttava ja vähän erikoisempi ylioppilaslakki. Aiemmin en ole tiennyt, että tällaisia erilaisia lakkeja voi teettää.

Viimeiset ns. vanhan loman rippeet (talviloma siis) pidin "kesän" alta pois toukokuun viimeisellä viikolla. Hienosti osasin "talviloman" ajoittaa, koska sääolosuhteet olivat aika ajoin Saimaalla arktiset. Koska olimme päättäneet, että veneelle mennään, niin mentiin. Sääoloihin kun ei voi vaikuttaa, niin päätin vaikuttaa siihen, miten asiaan suhtaudun, eli positiivisesti. Ulkona ja vesillä oleminen on siis hyvin pitkälle asenne ja pukeutumiskysymys. Veneessä on onneksi myös lämmitys. 

Vietimme lähes koko lomaviikon Linnansaaren kansallispuiston alueella. Ensimmäisenä iltana, kun oli vielä melko tyyntä, tapasimme norpan, mikä uiskenteli pitkään veneemme ympärillä. Norppa välillä sukelsi veneen toiselle puolelle ja sitten toiselle. Katselimme ja ihmettelimme toisiamme noin kymmenen minuutin ajan. Tällaista kohtaamista en ole ikinä vielä kokenut. Sydän miltei pakahtui onnesta. Lähtömetreillä siis totesin, että loma oli jo onnistunut.
Instagramin puolella on kohtaamisestamme video.

Koska viikosta oli luvattu osittain hyvinkin tuulista ja sateista, päädyimme rantautumaan Linnansaaren Sammakkoniemeen. Tähän aikaan vuodesta ja näillä keleillä kansallispuistossa oli vain muutamia retkeilijöitä meidän lisäksi. Saaren luonto on mitä mahtavin. Lintujen pitämät konsertit olivat vertaansa vailla. Muutamana lämpimämpänä päivänä rantakäärmekin uskaltautui kivenkolosta aurinkoon lämmittelemään. Norppakin kävi meitä vielä uudelleen tervehtimässä viikon aikana. Tuulisilla ja sateisilla keleillä norppia ei juuri kiinnosta kurkistella happihyppelyä pidempään pinnalla.








Vesiluonto on niin kaunis. Olen löytänyt sieluni lepopaikan ja nautin lomasta täysin rinnoin. 

Vesillä ollessa tulee syötyä myös hyvää ja hitaasti valmistettua ruokaa. Yhtä kertaa lukuunottamatta, silloin kun tuulinen päivä muuttui tuuliseksi yöksi ja vettä sekä räntää räimi ja tuuli kolisteli pressuja, valmistimme ruoan nuotiolla. Konstailematonta, mutta hyvää ruokaa. Kävimme mennessä ostamassa Tiisanmäen lammastilalta karitsan lihaa, mikä on suussa sulavaa ja taivaallisen hyvää!





Myös lettuja on veneellä ollessa aina pakko paistaa äidiltä perityllä rautapannulla. Loistava pannu ja ah, mitä lettuja ❤︎


Koska kelit olivat pääsääntöisesti kovinkin koleat, niin järvessä peseytyminen ei tuntunut kovin vetovoimaiselta. Onneksi Linnansaaressa on kunnon sauna, missä saa erinomaiset löylyt. Koska aikaa oli ja muita kanssa veneilijoitä ja retkeilijöitä ei juurikaan ollut, siivoilimme saunan, pesutilat ja huolsimme paikkoja muutenkin kuntoon. On sitten jatkossa muiden mukavampi tulla saunaan, kun käsipumppu pelaa ja lattiat ja ritilät ovat pestyt. 


Vaikka erittäin navakkaa tuulta lupailtiin pitkin viikkoa, niin lopulta vain muutama päivä oli sangen tuulista ja sateista. Muina päivinä sateet tulivat ja menivät. Sateet tulivat välillä vetenä, välillä räntänä, lumena ja rakeina. Yhden päivän aikana säätila vaihteli melkoisesti. Sateen jälkeen paistoikin sitten taas aurinko pilven lomasta. 




Kun sunnuntai koitti ja oli aika lähteä kohti kotia alkoikin kesä kolkutella sään puolesta ovea. Tällä viikolla ollaankin sitten saatu nauttia jo lämöstä. Ihanaa Suomen suvea - kaikkine vaihteluineen.


Aurinkoista ja mukavaa alkanutta kesää sinulle!
-Anu-

14.4.2017

Pitkäperjantain kahvihetki lähteen äärellä

Pitkäperjantaiaamu valkeni aurinkoisena ja kauniin kuulaana. Pidempään on ajatuksissa ollut Hollolan Kiikunlähteellä käyminen. Tänään sitten päätimme extempore pakata eväskoriin kuksat ja kahvit ja suunnata katsastamaan kaunis lähde. 



Kiikunlähde on Suomen suurin lähdeallas. Pituutta altaassa on n. 400 metriä ja leveyttä enimmillään noin 100 metriä. Kiikunlähteen  erikoisuus on erityisen kirkas vesi, joka saa altaan hehkumaan upean turkoosina. Altaan pohjassa on 14 lähteensilmää, joista purkautuu vettä noin 7000 kuutiometriä vuorokaudessa. Altaan pohjoispäässä on pato, joka on nostanut lähdelammen pintaa muutaman metrin ja siten muodostanut riittävän putouksen ja tasaisen ympärivuotisen virtauksen padon vieressä sijainneelle myllylle ja sahalle. Vesi jatkaa matkaansa Kiikunojaa pitkin Vesijärveen Kirkonlahteen lähelle Hollolan kirkkoa. Lähteen silmässä veden lämpötila on noin 5 astetta, joten se ei jäädy talvella.

Jääkauden sulamisvaiheessa muodostui Salpausselän soraharjanne, mikä suodattaa sadevesistä Etelä-Suomen suurimman pohjavesialtaan. Nämä varastot purkautuvat lähteistä, joista yksi suurimmista on Kiikunlähde. Kaikkineen pohjavesiallas purkautuu suurina lähteinä kolmeen suuntaan, eli Kymijoen vesistöön, Kokemäenjoen vesistöön ja Suomenlahteen laskeviin pikkujokiin.

Lähteen ympäristö on pääosin yksityisaluetta. Lähteen rannalla oli muutama laituri. Muutama järvitaimen tai puronieriä uiskenteli lähellä rantaa. Kalantuntemus on tuossa kohtaa heikko, vaikka kalat selkeästi näkyivätkin. Yksityisalueet oli merkitty ison kyltein ja ympäröity piikkilanka-aidalla. Maanomistajia varmaankin on häirinnyt enenevä lähdettä ihailevien ihmisten virta. Kiikunlähdettä pääsee pääosin ihailemaan lähteen eteläpäästä, missä suurimmat lähteet pulppuavat. 



Ilman lämpötila on + 1 astetta ja melko kylmä viima puhalteli. Kahvi maistui jotenkin erityisen hyvältä luonnonhelmassa.



Puhtaasta ilmasta lienee kertoo naava kuusien oksilla. 

Terttuseljakin oli levinnyt lähteen äärelle ja pullisteli jo kauniita silmujaan. 


Jälleen totesin, että luonnon helmassa ja sen kauneuden äärellä sielu lepää ja mieli virkistyy!


❤︎ Rentouttavaa pääsiäisen aikaa sinulle ❤︎
-Anu-



19.3.2017

Nimi- ja syntymäpäivähuumaa

Viikonloppu on vierähtänyt mukavasti juhlasutinoiden merkeissä. Tänään on virallisesti kuopuksen nimipäivä ja Lillin 1-vuotissyntymäpäivä. Silloin kun kävimme hakemassa Lillin kotiin, niin iloksemme huomasimme, että hän on syntynyt samana päivänä, kun Josefinalla on nimipäivä.  Meillä on siis juhlittu koko viikonloppu näitä kaveruksia. Saatiin pitkästä aikaa kylään läheiset yhtä aikaa. 

Lauantaina ruokapöydän ääressä oli 16 henkeä. Helposti valmistuvat, laktoosittomat ja gluteenittomat ruoat syntyivät kohtuullisen pienellä vaivalla. Keittelin ison kattilallisen keltaista kanakeittoa Valion reseptillä. Keitossa oli mukava itämainen twisti kanelista, kurkumasta ja inkivääristä. Muutenkin nuo Valion reseptit on sikälikin mukavia, kun niissä on valikko, kuinka monelle halua ruoan valmistaa. 20 hengen keittotarpeet ja ohjeen sai vaivattomasti esille. Jälkiruoaksi teimme ison satsin mustikkarahkaa ja kahville näpertelin pupukakun tyttöjen kanssa. Kakku oli helppo tehdä kääretorttupohjista, joihin käytimme perunajauhoa. Vuorasin ison kupin kelmulla ja kuppiin ladoin kakkupohjat sekä täytteet ja annoin kakun vetäytyä yön yli jääkaapissa. Koristelut syntyivät näppärästi sopkerimassasta. Ruohikko kakun päälle syntyi valkosipulipuristimella. Isona apuna toimivat molemmat tyttäret. Yhdessä on mukava kokata ja leipoa. 


Sunnuntain kahvikemuille leivoin tällaisen kääretortun. Molemmat päivät meni siis puputeemalla. Raikas täyte syntyi Valion sitruunatuorejuustosta ja kermasta. Joukkoon sipaisin myös hieman vadelmahilloa. 

Lauantaina saimme ensimmäistä kertaa kylään siskoni tyttären ja hänen puolisonsa kerrassaan ihana pienen koira toy villakoiran, Violan. Viola tapasi eilen siis ensimmäistä kertaa Lillin, joka ei aluksi kovin suopeasti suhtautunut koirakaveriin. Taisi pelko vallata mielen. Jalkoja tömistellen Lilli loikki kaapin alle piiloon. Kovasti Viola oli halunnut tehdä tuttavuutta ja Lillin huoneen takana hän kävi moneen kertaan kuulostelemassa ja katselemassa, josko ovi aukeisi. Lopulta kaverukset nuuhkivat toisiaan ihmetellen. 


Illan vilakalla, kun vieraat olivat lähteneet, alkoi sitten Lillillä koko huushollin haistelu ja uusien tuoksujen ihmettely. Moneen kertaan piti kiertää huusholli ja merkata oma reviiri uudelleen. 


Juhlien jälkeen huomenna koittaa jälleen arki. Auringonpaistettakin on lupailtu nousuviikolle.

Ihanaa alkavaa viikkoa sinulle!

-Anu-

5.3.2017

Lomalla Tukholmassa


Ihanan aurinkoista maaliskuun ensimmäistä sunnuntaita!

Tämän vuoden talviloma koulujen talviloma-aikaan taisi olla meillä viimeinen lajissaan. Kävimme kuopuksen toiveesta Tukholmassa kolmen päivän matkalla. Lentäen matka taittui erittäin nopeasti ja mukavasti. Lentokentältä pääsi erityisen mukavasti 20 minuutissa Arlanda express junalla suoraan keskustaan. Näppärää. Tukholmassa oloon jäi mukavasti aikaa kun matka taittui lentäen.  

Pilvien päällä oli kauniit Suomen värit. 
Tukholmassa ilma enteili jo kevättä. Lämpötila oli koko matkan ajan reilusti plussan puolella. Kukkakaupan edusta oli sykähdyttävän kauniisti laitettu. 


Tämän upean oranssin kukan nimeä en tiedä. Tiedätkö sinä mikä laji tämä on?
Hotellin lähellä olevalla tori oli täynnä mm. tulppaaneja, anemoneja ja liljoja. Imin itseeni kukkien kauneutta.


Vanha kaupunki upeine vanhoine taloineen ja kapeine kujineen on kaunis. 
Päivät taittuivat mukavasti kaupunkia katsellessa ja liikkeissä kävellessä. Keskustan alueella oli ihania sisustusliikkeitä ja kuopukselle mieleisiä vaateliikkeitä. Isäntä löysi mieleisensä valaisimen. Hinta toimi ostamisen parhaana jarruna. 

Kaupunki on täynnä toinen toistaan ihanampia kahviloita, jonne oli mukava poiketa lepuuttamaan jalkoja ja nauttimaan kahvilan tunnelmasta ja hyvästä kahvista.  

Reissussa on mukava käydä, mutta kyllä kotiin on aina yhtä ihana palata. Kotiportailla olleet ja jo kelmeiksi käyneet kanervat saivat väistyä. Tilalle kävin ostamassa tete á tete narsisseja.  Tänään sunnuntaina aamu valkeni kuulaana ja aurinkoisena. Kevättä on selkeästi ilmassa. Tuulettomalla paikalla aurinko lämmitti jo ihanasti. Olo on voimaantunut. 


Loma on selkeästi tehnyt tehtävänsä, koska nyt on jo mukava ajatella töihin paluuta. 

Ihanaa alkavaa aurinkoista viikkoa sinulle!
-Anu-

18.2.2017

Glamouria ja eleganssia


"Muistojen kuvat eivät haalistu,
ne voi nähdä, vaikka niitä ei olisi
enää, Ne ovat tallella
sydämessä, kasvojen uurteissa, avoimissa
käsissä, joiden vapina ei pyyhi iloa pois.
Hyvien hetkien hohde, onnelliset ajat
kuin äsken poimitut kukat säilyvät meissä,
nuo vuosien keveät kehykset."

-Pia Perkiö-


Vanhojen päivä on yksi lukioajan ikimuistoisista päivistä. Omasta vanhojen päivästä on aikaa 30 vuotta, mutta yhä ne muistan. Yksi etappi lukioajalta oli saavutettu. 


Vanhojen päivä on nykyään täynnä loistokkuutta, glamouria ja eleganssia. Päivään panostetaan. Tanssiharjoitukset saavat arvoisensa päätöksen. Jännitystä on ilmassa. 

Meillä oli eilen kuopuksen vanhojen päivä. Puku teetettiin tutulla ompelijalla mittatilausompelimo Adriannessa. Susanna loihti Josefinalle juuri hänen näköisen ja oloisen puvun. Kankaat käytiin osatamassa ompelijan kanssa yhdessä ja kun tuo kangas löytyi muita kankaita ei enää katseltu. Josefina oli varma valinnastaan ja tiesi mitä halusi. 




Luottokampaajamme Kerttu Lehtomäen hius- ja kauneuspisteestä loihti klassisen nutturan ja meikkari Anri ihanan meikin. Huulissa ja kynsissä loisti sama punainen, mitä puvussa oli. 

Vanhat tanssivat aamulla, päivällä ja illalla 11 tanssia ja siinä välissä kävivät vielä muutamat lyhyemmät tanssit tanssimassa eri kouluilla ja vanhusten palvelutaloilla. Ihanaa näin äidin näkökulmasta on se, että kun nuoret panostavat päivään, niin heillä on mahdollisuus tanssia useaan otteeseen. Aamun ensimmäisissä tansseissa oli havaittavissa pientä jännitystä, mutta illalla jo rentous näkyi hymynä suupielissä. 

Esikoinen tanssi vanhojaan vuonna 2013. Äitinä sitä ihmettelee, miten on voinutkaan saada aikaiseksi nämä kaksi ihanuutta. Molemmilla on ollut oma varma tahtotila ja tyyli pukuvalinnoissa. Molemmilla on ajatuksena pukuja teettäessä ollut myös se, että näille on jatkokäyttöä tulevissa juhlissa. 
Jos kuopus nautti päivästään vanhana, niin nautti myös äitikin. Olin niin onnellinen hänen puolestaan. Tanssit sujuivat vallan mainiosti ja nuorilla oli silmin nähden mukavaa. Pitkin syksyä ja alkuvuotta jatkuneet tanssiharjoitukset saivat lostokkaan päätöksen, mikä varmaan jää kuopuksellekin mieleen loppuelämäksi - ilonpisaroiksi sydämeen. 

-Anu-


28.1.2017

Puutarhasuunnitelmia


Muutama viikko sitten olin työmatkalla Hollannissa, missä ihailin muutamalla eurolla myynnissä olevia valtavia tulpaanikimppuja. Olisi niin mieli tehnyt ostaa tulppaaneja kotiin tuomisina, mutta kuljettaminen olisi ollut hieman haasteellista. Vaikka työtahti oli matkalla tiukka, niin huomasin tämän tästä haaveilevani keväästä. Ympäristön vaihdos teki selvästi tehtävänsä. 

Reissun aikana posti oli tuonut kotiin Exotic gardenin sekä Hyötykasviyhdistyksen siemenluettelot, mitkä ovatkin olleet sen jälkeen iltalukemisena harva se ilta. 



Tein tänään alustavan suunnitelman, mitä mihinkin viljelylaatikkoon laitan kasvamaan. Vaihdan istutusten paikkaa viime vuodesta ja lajikkeista osa menee myös vaihtoon. 

Jo syksyllä päätin, kun vilejyksiä laitoin talviteloille, etten tänä vuonna laita kasvamaan enää latva-artisokkaa, vaan vaihdan artisokan maa-artisokkaan sen helppouden ja satoisuuden takia. Toki latva-artisokkaa olen ensisijaisesti kasvattanut sen kukinnon kauneuden vuoksi, en niinkään syötäväksi.

Monet ovat blogeissaan kehuneet lehtimangoldin kasvattamisen helppoutta ja sen maukkautta, niin päätin kokeilla nyt tuota ensimmäistä kertaa. Bright Yellow lajikeen luvataan olevan helppo kasvattaa, joten se päätyi ostoslistalle. 

Papuja en ole moneen vuoteen kasvattanut, mutta nyt nekin päätyivät ostoslistalle. Ajattelin kokeilla taitepavun uutuuslajiketta "Anellino di Trento", jota kuvataan maukkaaksi ja aikaiseksi lajikkeeksi. Toisena lajikkeena ajattelin kasvattaa jotakin vahapapua. 


Lehtikaali pääsee myös tämän kesän kasvatusvalikoimaan. Lehtikaalia kuluu tätä nykyään kiitettävästi, kun nuoriso on aktivoitunut mm. smoothieiden valmistuksessa. Lehtikaalisipsit ovat myös mainion makuisia. 

Kasvihuoneen osalta olen pidemmän pohdinnan jälkeen päätynyt kurkkuviljelmiin. Kurkut maistuvat niin meille kuin Lillillekin, joten laajempi repertuaari kurkkuja on siis tervetullutta. Viime kesän kokemukset muistaen taidan jättää tomaatit valikoimasta kokonaan pois tai sitten laitan terassille muutaman amppelitomaatin kasvamaan. Tomaattien kasvatus ei ollut viime kesän menestystarinoita. 



Huomasin, että samat asiat pyörivät mielessä näin tammikuun lopulla mitä vuosi sitten; viljelysuunnitelmat ja magnolian kukat. Kaksi viikkoa sitten ostin kukkakaupasta hyvin nuppuisen magnolian oksan. Olin jo menettää toiveeni nuppujen avautumisesta, mutta tänä aamuna havaitsin nuppujen samettisten suojakuorien osin pudonneen ja nuppujen puhkeamisen. Kyllä tuli hyvä mieli. 


Ihanaa tammikuun viimeistä viikonloppua sinulle!

-Anu-



1.1.2017

Uuden vuoden ensimmäinen luku


Vuoden ensimmäinen aamu valkeni hienoisella auringonpaisteella ja samalla loman viimeinen aamu alkoi verkkaisesti nautiskellen elosta ja olosta sekä tulevaa päivää ja uutta viikkoa pohtien. 

Hyvä ruoka on enemmänkin kuin makua

Lounasvaihtoehtoja tälle päivälle, joita nuorimmaisen kanssa olimme pohtineet ennen eilistä kauppareissua, oli kaksi, joko kasviscurry tai porkkana-inkiväärikeitto. Päädyin tänään valmistamaan jälkimmäistä. Jos tähän voisi liittää tuoksun, tekisin se, niin ihana lempeän pehmeä inkiväärin tuoksu leijaili keittiössä. 

Keittoon laitoin porkkanaa (n. 500 g), reilun palan hienoksi soseutettua inkivääriä, selleriä muutaman varren sekä kasvislientä. Kasvihuoneessa timjamit jaksavat vielä kukoistaa, joten lisäsin keittovaiheessa sekaan myös tuoretta timjamia. Muutama rouhaisu mustaa pippuria ja lopuksi reilun desilitran verran kookosmaitoa kruunasi maun. Annostelun jälkeen ripautin pinnalle auringonkukan siemeniä. Keiton tarjoilin tuoreen kauraleivän kera. 



Inkiväärin terveyshyötyjä

Inkivääri on Aasiasta kotoisin oleva mauste. Kiinassa inkivääriä on viljelty jo tuhansia vuosia ja se on perinteisen kiinalaisen lääketieteen perusrohtoja. Inkivääri sisältää kapsaisiinia, beta-karoteenia, kurkumiinia, salisylaattia ja kaffeiinihappoa, jotka kaikki vähentävät kipua ja tulehdusta. Sanotaankin, että inkivääri on yksi luonnon parhaita omia lääkkeitä esimerkiksi erilaisia tulehdustauteja vastaan. Näin flunssakauden aikaan tuntuu hyvältä syödä inkivääripitoisia ruokia. Itse asiassa juuri influenssakarttoja katsellessa tuli jälleen mieleen nämä rohtoruoat. Vaikka rokotesuojattu olenkin, ei ole yhtään haitaksi saada lisäsuojaa, jos sikseen tulee, myös ruoasta, varsinkin jos se vielä maistuu erityisen hyvälle. 


Yksityiskohtia pihalta 1.1.2017


Loman loppumetrin aatoksia

Olin ajatellut tehdä loman aikana kaikenlaista, mutta näin loman loputtua voi todeta, että juurikaan mitään ihmeellistä en tehnyt. Joulukuun viimeisenä päivänä tosin touhusin pihalla nelisen tuntia tehden syksllä rästiin jääneitä hommia, mutta sitä ei lasketa. Toisaalta mikäs pihalla oli touhutessa, kun lunta ei ollut maassa juuri nimeksikään. Ulkona touhuaminen toi niin paljon mielihyvää, että se ei työstä käynyt. "Entinen minä" olisi kulkenut lähes koko loman moppi ja cif liina kädessä ja konmarittanut kaikki kaapit ja ullakot. Nyt loma meni ensisijaisesti akkuja lataillessa ja huiliessa työntäyteisen loppuvuoden jälkeen. Siispä loma tuli tarpeeseen. Voi tällä kokemuksella jopa sanoa rakastavani lotköttelyä, lukemista ja nukkumista - aika ihanaa puuhaa!


Ei lupauksia

Uuden vuoden lupauksia? 
En tehnyt ainuttakaan. Elämä soljuu eläen. Eteen tulee sellaisia asiota, joihin ei voi vaikuttaa ja sitten valintoja ja mahdollisuuksia, joihin voi vaikuttaa. Siihen mihin voin vaikuttaa, vaikutan ilman lupauksia, koska niin on hyvä. 

Ensi viikkoa olen tänään hieman mielessäni pyöritellyt. Edessä on uusiutuneessa organisaatiossa uudenlaiset työt. Mitä kaikkea uutta ja mielenkiintoista työ tuokaan tullessaan, on pitkälti minusta itsestäni kiinni. Siksipä ajattelen uuden vuoden avautuvan edessä tyhjänä tauluna - Tabula rasana - tai kirjana, johon ei ole kirjoitettu vielä mitään. 


 "Uusi vuosi edessäsi,
kuin avautuva kirja.
Emme tunne tarinaa,
emme tiedä juonta.
Vain lukemalla sivu sivulta,
vain elämällä päivä päivältä,
tarina vie mukanaan seikkailuihin,
yllätyksiin, iloihin ja haasteisiin,
alati vaihtuviin kuin itse elämä."

-Tuntematon- 


Toivon, että sinun tämän vuoden kirjaan ja sen uusiin lukuihin kirjautuu mukavia, sinun näköisiä asioita. 

Oma bestrselleri alkoi pienellä pakkasella ja ulkoilulla, inkiväärin herkullisen lempeällä tuoksulla, lämpimällä, maukkaalla ja lämmittävällä keitolla, takkatulella sekä ihanalla soljuvalla musiikilla. Niillä pienillä suurilla asioilla, jotka toivat päivään hyvää mieltä. 


❤︎ Ihanaa alkanutta vuotta Sinulle ❤︎
-Anu-